Suomalaisten tuki Euroopan rahaliitolle on euroalueelta tulevien huonojen uutisten jälkeen odottamattoman vahvaa. Markan palautus ei saa kansalaisten tukea.
Kriittisyys EU-jäsenyyttä kohtaan on Euroopan laajuisten mielipidemittausten mukaan Suomessa tavannut olla unionin kärkipäätä. Jos Brysselin valta – todellinen tai oletettu – aiheuttaakin torjuntareaktioita, on suomalaisten suhtautuminen yhdentyneen Euroopan keskeiseen symboliin, euroon, kuitenkin hämmästyttävän myönteinen.
Kalevan Taloustutkimukselta tilaamaan mielipidetutkimuksen mukaan kaksi kolmesta suomalaisesta haluaa pysyä eurossa. Markan haluaisi takaisin vajaa neljännes vastaajissa, 23 prosenttia.
Tuloksen yllättävyyttä lisää se, että rahaliittojäsenyys on pakottanut Suomen tukemaan heikoimpia euromaita ja antamaan niille takauksia. Siitä, kuinka korkealle hinta niiden lopulta nousee, on vain arveluja.
Vaikuttaa selvästi siltä, että suomalaisten enemmistö on kuitenkin valmis näitä kustannuksia nielemään.
Tälle voi ounastella ainakin kahta selitystä. Ensinnäkin suomalaiset pitävät euroa luotettavana valuuttana ja kätevänä maksuvälineenä, parempana kuin markkaa. Vahvimmin eurossa ja rahaliitossa haluaa pysyä nuorten työikäisten joukko, joka oletettavasti myös matkustaa euroalueella runsaasti.
Toiseksi kansalaiset ovat ilmeisesti ottaneen onkeensa niistä varoituksista, joiden mukaan rahaliitosta eroaminen voi tulla vielä kalliimmaksi kuin siinä pysyminen.
Nyt saatu mittaustulos antaa myös eurokriittiselle oppositiolle pohtimisen aihetta. Niin keskustan kuin perussuomalaistenkin joukoissa rahaliiton jäsenyydellä ja eurolla on laajaa kannatusta. Keskustalaisista rahaliitosta lähtemistä ja markkaan palaamista kannattaa alle kolmannes vastaajista.
Perussuomalaisissakaan voimasuhteet eivät ole kovin selvät. Markan haluaa takaisin paria prosenttia vaille puolet vastaajista, mutta rahaliitosta eroamista ja markan palautusta sitäkin vastustaa nelisenkymmentä prosenttia kantaa ottaneista.
Tämän perusteella ei kannatakaan ihmetellä sitä ”jyrkkä ehkä” -tyyppistä vastausta, jonka puheenjohtaja Timo Soini antoi Espanjan pankkitukipakettia eduskunnassa käsiteltäessä. Kun Soinilta tiukattiin, kannattavatko perussuomalaiset eurossa pysymistä vai siitä lähtemistä, Soini peräsi eron edullisuuden selvittämistä valtiovarainministeriön avulla.
Hän totesi, että jos selvitys ”osoittaa, että Suomen on edullista erota eurosta, erotaan”. Kanta on siis tosiasiassa auki – ehkä puolueen monien kannattajien yllätykseksi.
Vaikka suomalaisten kanta rahaliiton jäsenyyteen on odottamattoman myönteinen, se ei välttämättä ole paksuilla nauloilla kiinni hakattu. Talouskriisin syveneminen voisi muuttaa euroalueessa pysymisen tai siitä lähtemisen hintaa. Se euroalue, josta kansalaisilta mittauksessa kysyttiin, voi lohjeta nykyistä pienemmäksi.
Arvelut etenkin Kreikan irtoamisesta euroalueelta ovat taas kiihtyneet. Pohjoiseen Eurooppaan painottuva rahaliitto voisi miellyttää suomalaisia jopa enemmän kuin nykyinen.