Baltian maat suunnittelevat uuden junaradan rakentamista Tallinnasta Varsovaan. Tämän radan raideleveys olisi eurooppalainen, kun nykyisin Baltian maiden rautateiden raideleveys on leveämpi venäläinen eli sama kuin Suomessa.
Rail Baltica -suunnitelmasta kertoi lehdistötilaisuudessa äskettäin Riiassa Latvian liikenneministeriön rautatieosaston päällikkö Janis Veidemanis.
Hänen mukaansa projektin kannattavuuslaskelmat valmistuvat ensi vuoden alussa.
Perusselvityksiä rahoittavat Saksan liikenneministeriö ja saksalaiset yritykset Planco ja SCI. Jos kannattavuuslaskelmien tulos on myönteinen, on hanke saksalaisten avustuksella ilmeisesti saatavissa EU:n Phare ja Interreg -avustusohjelmien piiriin.
Kolme junaa päivässä
Jotta uusi ratayhteys kannattaisi, pitäisi liikennemäärien olla vähintään 4 miljoonaa tonnia rahtia, eli noin kolme tavarajunaa päivässä. Pelkästään henkilöliikennettä varten uutta rataa ei kannata rakentaa.
Viron rautateiden hallituksen jäsenen Oleg Epnerin mukaan Rail Balticalla tavarajunat kulkisivat noin 140 kilometriä ja henkilöjunat noin 180 kilometriä tunnissa.
Yhteys Suomeen hoidettaisiin junalautalla, ja jos vaunuissa käytettäisiin vaihdettavia telejä, junat voisivat liikennöidä myös muilla Baltian rautateillä samoin kuin Suomen ja Venäjän rautateillä.
Epnerin mukaan Viron osuus uudesta rautatiestä maksaisi noin 15–22 miljoonaa euroa.
Oleg Epner kertoi myös, että Liettua on jo tehnyt päätöksen rakentaa osuutensa eurooppalaisella raideleveydellä toimivasta rautatiestä vuoteen 2009 mennessä.
Seuraava suurempi Rail Balticaa koskeva kokous pidetään syyskuussa.
Vanha ajatus
Rail Baltica on jo vanha ajatus; ensi kertaa se nousi esiin jo 90-luvun taitteessa. Ongelmana on vain ollut se, ettei Baltian maista ole kulkenut tarpeeksi rahtia Keski-Eurooppaan, jotta uusi rautatie olisi kannattava. Baltian kansantalouksien kehittyessä rahtimäärät ovat kasvaneet ja asia on noussut uudelleen ajankohtaiseksi.
Toistaiseksi Baltian rautatiet ovat lähinnä Venäjän rautateiden jatke. Tavaravirrat kulkevat Baltian satamista Venäjälle ja kauttakulkuliikennettä helpottaa yhteinen raideleveys.
"Berliinin pikajuna" on kuitenkin ollut puheenaiheena jo vuosia. Nopeaa junayhteyttä Tallinnasta Berliiniin ei kuitenkaan ole saatu aikaiseksi. Muutama vuosi sitten sitä yritettiin, mutta yhteys ei kannattanut, koska se oli hitaampi ja kalliimpi kuin linja-auto.
