Helsinki Vihreillä ei ole ollut EU:n parlamentissa mitään suurta joukkovoimaa. Tällä kaudella parlamentissa on ollut 35 vihreää. Yhdessä 10 sitoutumattoman ja nk. regionalistipuolueiden europarlamentaarikoiden kanssa he ovat muodostaneet hieman vaikeaselkoisen vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmän.
Uutta ryhtiä vihreiden eurooppalaiseen rakenteeseen on pyritty saamaan tämän vuoden alussa perustetusta Euroopan vihreästä puolueesta. Sillä on 32 jäsenpuoluetta ympäri Eurooppaa ja 8 tarkkailijajäsentä.
Puolueen pyrkimyksenä on liittää yhteen jäsenpuolueiden edut ja voimistaa vihreää politiikkaa Euroopassa. Tekemistä tällä saralla vielä on paljon, sillä vihreiden asema eri maissa vaihtelee vielä tuntuvasti. Esimerkiksi vain harvassa maassa vihreät ovat olleet hallitusvastuussa. Vahvistaakseen tätä yhteenkuuluvaisuutta vihreät puolueet lähtevät vaaleihin yhtenäisellä, tosin varsin yleisluonteisella vaaliohjelmalla.
Vihreän liiton puheenjohtaja Osmo Soininvaara on usein kampanjoinut sen puolesta, että vain vihreitä äänestäessään äänestäjä tietää, minkä asian puolesta äänensä antaa. Hän on piikitellyt etenkin keskustaa ja RKP:tä, jotka europarlamentissa kuuluvat liberaaliryhmään.
- Tietääkö keskustaa äänestävä. että on äänellään tukemassa ryhmää, joka haluaa poistaa EU:n maataloustuen kokonaan sekä keskittää kaikki EU:n aluetuet uusiin jäsenmaihin, jolloin niitä ei siis jaettaisi lainkaan Pohjois- ja Itä-Suomeen, hän veisteli taannoin pidetyssä vihreiden puoluekokouksessa.