Euroopan parlamentti ehdottaa, että Suomen ja Ruotsin harvaan asuttujen alueiden pysyvät haittatekijät liitettäisiin osaksi EU:n perussopimuksia. Pohjoisten alueiden tuet eivät näin enää riippuisi kuuden vuoden määräaikaisesta rakennerahoituksesta.
"Liittäminen perussopimuksiin turvaisi sen, että saisimme pitkäaikaisen pysyvän ratkaisun", eurokansanedustaja Samuli Pohjamo (kesk.) riemuitsi.
Pohjamo piti tiistaina liberaaliryhmän ryhmäpuheenvuoron europarlamentin täysistunnossa Strasbourgissa sen käsitellessä kahta aluetuista laadittua mietintöä. Parlamentti hyväksyi raportit selvillä enemmistöillä.
EU:n komission on määrä tehdä tämän vuoden puolella oman esityksensä aluetukien järjestämisestä uudelleen. Aluetukien uudistamista vaatii EU:n laajentuminen ensi toukokuussa.
Unionin laajentuminen uhkaa kuitenkin pudottaa monet nykyisten jäsenmaiden tukia saavat alueet niiden ulkopuolelle, kun uusien jäsenmaiden heikompi tulotaso edellyttäisi aluetukien suuntaamisen sinne. Uhattuna ovat mm. itäisen ja pohjoisen Suomen tuet.
"Suomella on nyt ihan hyvät mahdollisuudet saavuttaa kunnon ratkaisu ongelmaan", Pohjamo uskoi parlamenttikeskustelun jälkeen
Maatalouden haitat kirjattiin mukaan
Myös eurokansanedustaja Riitta Myller (sd.) oli tyytyväinen mietintöihin. Hän kertoi olevansa luottavainen, että komission tuleva ehdotus ottaa huomioon Suomen itä- ja pohjoisosien tarpeet.
"Kaukainen sijainti, pitkät etäisyydet alueiden sisällä ja harva asutus yhdistettynä vaikeisiin luonnonolosuhteisiin on pysyvä haittatekijä, jota pitää tasoittaa EU:n aluepolitiikan välineillä", Myller vaati.
Myllerin mukaan maataloudelle sijainnista aiheutuvien pysyvien vaikeuksien kirjaaminen haittatekijäksi on merkittävä asia Suomelle. Muita pysyviä haittoja ovat vaikeat luonnonolot, hankalat liikenneyhteydet ja harva asutus.
Suomen ja Ruotsin pohjoisten alueiden lisäksi mietinnöt koskevat vuoristoja ja saaria. EU:ssa monet saaret ovat jo aiemmin nauttineet pysyvistä eduista kaukaisen ja eristetyn sijaintinsa vuoksi. Tällaisia alueita ovat mm. Ranskan merentakaiset alueet Tyynellämerellä ja Karibianmerellä sekä Espanjan Kanariansaaret.
Pohjoisessa aivan erityiset ongelmat
Portugalilaisen Jose Javier Pomez Ruizin johtaman valiokunnan mietinnössä arvioidaan, että Suomen ja Ruotsin pohjoisten alueiden olosuhteet ovat aivan erityinen ongelma.
"Kaikki taloudellinen toiminta ja tällaisissa oloissa pelkkä inhimillinen kanssakäyminenkin on erittäin vaikeaa", mietinnössä todetaan.
Kreikkalaisen Emmanouil Mastorakisin mietinnössä puolestaan esitetään keinoja, joilla aluetukien menetysten uhkaamien alueiden tilannetta voitaisiin kohentaa. Mietintö ehdottaa, että aluetukien kriteereiksi otettaisiin muitakin seikkoja kuin alueen jääminen alle 75 prosentin rajan EU:n keskimääräisestä bruttokansantuotteesta.
Syrjäisten alueiden liittämisen ohella muita syitä voisivat olla mm. korkea työttömyys ja alhainen koulutustaso.