Pääkirjoitus

Eu­ro­par­la­ment­ti ir­tau­tui arjesta

Europarlamentti päätti heikentää kriisissä olevan teollisuuden toimintaedellytyksiä. Huonompaa ajoitusta ympäristötavoitteen ajamiselle on vaikea kuvitella.

Euroopan parlamentti päätti keskiviikkona numeroin 344–311 tukea tavoitetta, jonka mukaan hiilen päästöoikeuksia vedetään tilapäisesti markkinoilta. Jos komission ajama ja parlamentin nyt tukema päätös läpäisee kolmikantaneuvottelun, jossa ovat mukana myös ministerineuvoston edustajat, tuloksena päästöoikeuksien hinnat nousevat.

Nyt hyväksyttyä ehdotusta tukeneiden parlamentaarikkojen mielestä äänestystulos on ympäristön voitto. Perustelu menee niin, että kun päästöjen aiheuttamisen hinta nousee, se ohjaa teollisuutta ympäristöystävällisemmän tekniikan ja vihreämpien tuotantomenetelmien käyttöön.

Hävinneen esityksen tukijat olivat aivan toista mieltä: jos päästöoikeuksien hinnat nousevat, teollisuustuotanto syvää taantumaa elävässä Euroopassa tulee yhä kannattamattomammaksi.

Se johtaa työpaikkojen menetyksiin ja siirtää työtä maihin, joissa tuotanto on paljon saastuttavampaa kuin Euroopassa.

Huoli ympäristöstä ja hiilidioksidipäästöjen ilmastovaikutuksista on aina aiheellinen, mutta nyt hyväksytty päätös osoittaa melkoista huolettomuutta eurooppalaisten ihmisten työpaikoista ja lopulta koko maanosan pärjäämisestä. Halutaan lisää rasitteita teollisuudelle, jolla on jo ennestään suuria vaikeuksia.

Päätös todistaa ennenkin havaituista oireista. Sekä komissiossa että Euroopan parlamentissa on laajasti irtaannuttu kansalaisten arjesta ja heidän työhön ja toimeentuloon liittyvistä huolistaan.

Toisenlainen päätös parlamentissa olisi tuskin hidastanut puhtaan teknologian tuotekehitystä, koska niin sanotulla cleantechillä on joka tapauksessa valtavat markkinat näköpiirissä.

Sen sijaan uhka päästöoikeuksien hinnan noususta iskee perusteollisuuteen, etenkin sen runsaasti energiaa käyttävään osaan. Tämän lajin yrityksiä on paljon Suomessa, myös Pohjois-Suomessa. Päästökaupan kiristys on suomalaiselle teollisuudelle uusi rasite sen päälle, mitä jo äskettäin kaatui niskaan vientiteollisuuden kustannuksia nostavasta merenkulun rikkidirektiivistä.

Sopii toivoa, että päästöoikeuksien hintojen nousu ei ole lisätaakka, joka johtaa uusiin tuotantolaitosten lopetuksiin Suomessa.

Jos keskiviikkona europarlamentissa hyväksytty esitys läpäisee sellaisenaan myös jatkoneuvottelut, sähkönkäyttäjien energiakustannukset voivat Elinkeinoelämän keskusliiton arvion mukaan nousta Suomessa 150 miljoonaa euroa vuodessa. Se näkyisi jo kansalaisten elämässä ostovoiman heikentymisenä. Suomea EU:n ympäristöministerien neuvostossa edustavan Ville Niinistön (vihr.) kanta on tästä huolimatta ollut, että päästöille pitää saada lisää hintaa.

Puhtaampaan teknologiaan ja energiantuotantoon siirtymistä on pitkällä jaksolla syytä suosia, mutta päätökset pitää tehdä sellaisessa rytmissä, että Eurooppa, sen teollisuus ja kansantaloudet pysyvät pystyssä. Liian kova vauhti ja jyrkkä puhdasoppisuus kääntävät mielipiteitä lopulta ympäristönsuojeluakin vastaan.