Brysselissä ja Ranskan Strasbourgissa majaa pitävä Euroopan parlamentti on jäänyt suomalaisille etäiseksi päätöksentekoelimeksi, vaikka jäsenenä unionissa on oltu jo yhdeksän vuotta. Unionin ainoan suoraan kansalaisten valitseman elimen vieroksuminen on näkynyt ennen kaikkea äänestysaktiivisuudessa.
Tulevien vaalien alla kansalaisia on kuitenkin kehotettu uurnille hokemalla mantraa "europarlamentin valta kasvaa". Hokema ei kuitenkaan ole perätön.
Tekeillä oleva EU:n perustuslaillinen sopimus ei ehkä ole europarlamentin toiminnan osalta historiallisessa jatkumossa kaikkein käänteentekevin mullistus, mutta kasvattaa kuitenkin sen valtaa melko selvästi.
Europarlamenttiin ovat siirtyneet eduskunnalta monet tavallista kansalaista tai edunvalvontajärjestöjä koskevat asiat. Erityisen selvästi näin on käynyt elinkeinoelämän osalta. Joidenkin arvioiden mukaan yrityksiä koskevasta lainsäädännöstä arviolta jo 80 prosenttia on peräisin EU:sta. Niinpä elinkeinoelämän osoittama poliittinen kiinnostus on siirtynyt jo suurelta osin eduskunnasta europarlamenttiin.
