Eurooppalaisesta puolustusyhteistyöstä tulee puhua konkreettisten hankkeiden pohjalta, sen sijaan että "pyöriteltäisiin suuria ajatuksi". Tämä oli se tavoite, jonka Ranska asetti EU-maiden puolustusministereiden epäviralliselle kokoukselle, joka pidettiin viime keskiviikkona ja torstaina Deauvillessa Ranskassa.
Tämän pragmaattisen lähestymistavan avulla yritettiin myös varoa ristiriitoja brittien kanssa, jotka vastustavat kaikkia suunnitelmia edetä institutionaalisella tasolla. Se tuottanee tuloksia 10. marraskuuta, kun EU-ministerit hyväksyvät "kapasiteettijulkilausuman", toisin sanoen luettelon eri hankkeista sekä maista, jotka ovat valmiita investoimaan niihin.
Ranska toivoo, että suurin osa näistä aloitteista saadaan ainakin liikkeelle sen omalla puheenjohtajakaudella, jotta eurooppalaisesta puolustusyhteistyöstä voidaan esittää tyydyttävä arvio joulukuun 11. ja 12. päivinä pidettävässä EU-huippukokouksessa.
Seuraava vaihe on Naton huippukokous 3.-4. huhtikuuta Strasbourgissa ja Kehlissä. Sen aikana presidentti Nicolas Sarkozy toivoo voivansa oikeuttaa Ranskan paluun Naton sotilaallisiin rakenteisiin merkittävillä edistysaskelilla eurooppalaisessa puolustusyhteistyössä.
"Kaikki se, mitä olemme nostaneet pöydälle vuosi sitten, on nyt saatu liikkeelle, ja projekteissa on enemmän tai vähemmän osanottajia", vakuutti Ranskan puolustusministeri Hervé Morin.
Deauvillessa ei saavutettu edistystä missään todella kunnianhimoisissa aiheissa, kuten EU:n sotilaallisia ja siviilioperaatioita johtavan eurooppalaisen päämajan perustamisessa (Britannia vastustaa tätä). Sen sijaan monet maat sitoutuivat periaatteellisella tasolla hankkeisiin, joiden avulla voidaan täyttää eurooppalaisen sotilaallisen toimintakyvyn aukkoja.
Helikopterijoukot. Ranskan ja Britannian aloitteesta käynnistetyssä hankkeessa modernisoidaan nykyisiä helikopterijoukkoja, erityisesti Itä-Euroopassa. Hankkeessa on kaksi osaa: lentäjien koulutus (Ranska kouluttaa tshekkejä, Saksa ruotsalaisia, espanjalaiset puolalaisia) sekä rahaston perustaminen varusteiden nykyaikaistamiseksi.
Britannia on ilmoittanut osallistuvansa rahastoon 7,3 miljoonalla eurolla, Ranska kahdeksalla ja Tanska kahdella miljoonalla. Myös monet muut maat (Luxemburg, Suomi, Liettua jne.) ovat ilmoittaneet osallistuvansa hankkeeseen.
Strategiset kuljetukset. Tämä hanke perustuu tulevaan A 400M -sotilaalliseen kuljetuskoneeseen, jonka käyttöönottoa on lykätty vuoteen 2009. Se vastaa pyrkimyksiin yhdistää voimavarat perustamalla monikansallinen A 400 M -yksikkö ja organisoimalla lentotuntien jakaminen asiakasmaiden kesken. Saksa, Espanja, Italia, Portugal, Ruotsi, Unkari, Bulgaria ja Romania tukevat näitä hankkeita.
Laivastoyhteistyö. Ne neljä maata, joilla on lentotukialuksia (Ranska, Britannia, Italia ja Espanja) ovat yksimielisiä siitä, että yhteisiä tehtäviä ja harjoituksia tulee lisätä, jotta voidaan parantaa eurooppalaisten merivoimien yhteisten operaatioiden mahdollisuuksia. Monet maat, muiden muassa Saksa, aikovat osallistua hankkeeseen aluksillaan.
Sotilaallinen Erasmus. Sama yhteisten operaatioiden tehostamisen tavoite on taustalla suunnitelmassa yhteisestä sotilaskoulutuksesta, jonka tähtäimenä on "eurooppalaisen puolustuskulttuurin" luominen. Käytännössä kyse on upseerioppilaiden ja kouluttajien vaihdosta. Yli tusina maita on antanut tukensa hankkeelle, näkyvänä poikkeuksena Britannia.
Muita hankkeita toteutetaan merivalvonnassa, avaruustähystyksessä, merimiinojen raivauksessa ja eurooppalaisten evakuoinnissa kriisitilanteissa.