Ariane-raketti kuljetti torstaina avaruuteen kaksi Euroopan avaruusjärjestön ESAn satelliittia. Suomalaiset tutkijat ja yritykset ovat olleet kehittämässä satelliitteja, ja monet niiden instrumenteista ovat suomalaisvalmisteisia.
Tiedesatelliittien tehtävänä on tutkia maailmankaikkeuden rakennetta ja galaksien syntyä. Satelliitit laukaistiin Kouroun avaruuskeskuksesta Ranskan Guyanasta.
Planck-luotain kartoittaa kosmista taustasäteilyä suomalaisvalmisteisella radiovastaanottimella. Sitä on kehitetty Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen VTT:n ja Teknillisen korkeakoulun TKK:n yhteisen MilliLab:n johdolla. Vastaanottimen rakensi suomalainen DA-Design-yritys. Mukana on ollut myös muita suomalaisia tutkimuslaitoksia.
Planck-luotain matkaa vajaat kolme kuukautta 1,5 miljoonan kilometrin päähän ns. L2-radalle. L2 on paikka, jossa maan ja auringon vetovoimat ovat yhtä suuret. Satelliitti pysyy siellä maan ja auringon suhteen samassa paikassa.
Varhaisesta maailmankaikkeudesta peräisin olevaa kosmista taustasäteilyä Planck ryhtyy mittaamaan puolen vuoden kuluttua. Siitä saadaan tietoa maailmankaikkeuden ominaisuuksista kuten sen iästä, koostumuksesta ja geometriasta.
Planck-luotaimessa on 1,5-metrinen radiokaukoputki ja kaksi radiovastaanotinta, joista toinen mittaa matalia ja toinen korkeita taajuuksia.
-- Uutta osaamista voidaan hyödyntää myös muissa sovelluksissa, sanoi Suomen Planck-hankkeen laitteistojen rakentamisesta vastannut VTT:n teknologiajohtaja Jussi Tuovinen tiedotteessa.
Pääpeili kiillotettiin Piikkiössä
Hankkeen teknologiaa voidaan käyttää turvatarkastuksiin ja kulkuneuvojen havaitsemiseen sumun läpi. Se soveltuu myös pilvitutkiin ja tulevaisuuden tietoliikennesovelluksiin.
Planck ja Herschel kiertävät kumpikin omalla radallaan L2-pisteen ympärillä, jolloin Aurinko pääsee paistamaan niiden aurinkopaneeleihin, vaikka L2 sijaitseekin Maan varjopuolella. Maa suojaa havaintolaitteiden valoherkkiä ja kylmään lämpötilaan viilennettyjä havaintolaitteita, eivätkä Maa, Kuu ja Aurinko haittaa juuri lainkaan havaintojen tekemistä.
Herschel tutkii ulkoavaruuden äärilaitoja infrapunatekniikan avulla. Sen valtava 3,5-metrinen pääpeili on kiillotettu Piikkiössä, ja sen lämpötilan säätely-yksikkökin on suomalaista tekoa.