Euroopan kaupungeissa kuin kotonaan liikkuva professori Matti Klinge sanoo, että Oululla on hänen mielestään hyvät lähtökohdat tulla valituksi Suomen edustajana Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2011.
"Yhteistä tähänastisille kulttuuripääkaupungeille on, että ne kaikki ovat olleet moni-ilmeisiä, vanhoja eurooppalaisia kaupunkeja. Niin on myös Oulu. Mielikuvaan tämän päivän Oulusta liittyy modernisuus, kasvu ja eteenpäin meno. On tärkeää, että historia ja tulevaisuus toimivat hyvin yhteen", Klinge luonnehtii.
Hän arvioi Oulun mahdollisuuksia Eurooppa-tuntemuksensa kautta ja siitä roolista, mikä hänellä oli Helsingin kulttuuripääkaupungin lobbarina.
Klinge kuitenkin muistuttaa oululaisia siitä, että sillä on kiinnostava historia, mitä pitäisi tuoda nykyistä enemmän esiin. Jos oululaisista itsestä tuntuu, että tervaan on tartuttu liiankin tiukkaan, Klinge on toista mieltä.
"Tervasta ja tervaporvareista kuulee kyllä puhuttavan kun käy Oulussa, mutta tuleeko se oikein missään näkyviin, mitä se oikein tarkoittaa", hän kysyy.
"Näkisin, että jollakin tapaa pitäisi saada esiin se laajempikin merkitys, kuinka laajan, Venäjän rajalle saakka ulottuvan takamaan satama Oulu on ollut. Se on kiinnostavaa ulkopuolisten silmin."
Henkilöt esiin
tarinoiden kautta
Klingen mielestä myös tervaporvarit henkilöinä ovat hyvin mielenkiintoisia, sopivia hahmoja tarinoille, joiden kautta voidaan tuoda esiin muuta väestöä. "Kaikkialla historia on jälleen kääntynyt henkilöihin", Klinge huomauttaa.
Varsinkin Sara Wacklin olisi vientikelpoinen. Pariisissa opiskelleen kirjailijattaren tarinoissa olisi aiheita tämän päivän lukijoille, ja ranskannettuna Wacklinilla olisi myös vientiä.
Klinge nostaisi enemmän esiin myös Oulun historiallista asemaa pohjoisen hallinnollisena keskuksena, sitä kuinka sivistyksellä on pitkät juuret kaupungissa.
Klingen arvioinnit kuulostavat siltä kuin tässä suunniteltaisiin Aikamatkaa Oulun 400-vuotisjuhlille. Mutta nehän menivät jo! Eikö nyt olisi aika tutkia vaikkapa uuden teknologian innovaatioiden mahdollisuuksia, tulevaisuuden kulttuurin välineinä?
Tässä tulee kompa, josta Klinge varoittaa. Menneisyyteen pitää panostaa jatkuvammin. "Tämä vanha kulttuurin pohja hoidetaan meillä usein kuin vasemmalla kädellä. Modernismi pitää saada liitettyä traditioon", Klinge usuttaa.
"Kaikkialla Euroopassa menneisyys on voimakkaammin läsnä kuin meillä Suomessa, pelkästään näkemyskannan ansiosta. Muualla keskiaika ja menneet vuosisadat ovat kovin tuttuja, ja ihmiset kasvavat suurempaan historiatietoisuuteen. Meidänkin pitäisi osata kertoa ja kuvata vanhat asiat niin, että menneisyys saadaan elämään, olemaan jatkuvasti läsnä kiinnostavasti."
"Teknologia, tekniikka ja teollisuus on yleismaailmallista, ei sitä kukaan matkusta katsomaan", Klinge sanoo.
Kiinnostava Oulu kolmessa päivässä
Joka puolella Eurooppaa satsataan nyt keskusta-alueiden kohentamiseen ja viihtyisyyteen. Klinge huomauttaa, että kovaa vauhtia yleistyvä kaupunkimatkailu tulisi muistaa myös Oulun kulttuuripääkaupunkihankkeessa.
"Mikä on sellainen paketti, että se houkuttelee kaupunkiin kahdeksi tai kolmeksi päiväksi", hän kehottaa miettimään.
Klinge kiittelee sitä, että Oulun kulttuuripääkaupungin hankkeessa aiotaan tehdä töitä yliopistoalueen liittämiseksi kaupungin keskustaan. Hän huomauttaa, että Oulun yliopisto on uusista yliopistoista menestynein, sekä yliopistona että alueensa kehittäjänä. Suuri virhe oli vain sen sijoittaminen metsään.