Euroopassa todetaan uusia syöpätapauksia joka päivä. Joka päivä potilaat, heidän perheensä ja ystävänsä joutuvat syöpädiagnoosin aiheuttamaan tunteiden ristiaallokkoon.
Syöpä on vakava terveysongelma, jonka kanssa joutuu suoraan tekemisiin 40 prosenttia EU:n kansalaisista jossain elämänsä vaiheessa. Suomessakin päättyy joka vuosi liki 12 500 elämää syövän vuoksi.
Syöpätapausten kokonaismäärän odotetaan kaksinkertaistuvan EU:ssa vuoteen 2035 mennessä, jos toimiin ei ryhdytä. Ellemme onnistu kääntämään tätä hälyttävää kehitystä toiseen suuntaan, perheemme, terveydenhuolto- ja sosiaalijärjestelmämme ja taloutemme kärsivät syövän aiheuttamasta rasitteesta jatkuvasti enemmän.
Mielestäni syövän torjumiseksi on vain yksi tehokas toimintatapa: siitä on tehtävä yhteinen eurooppalainen prioriteetti. Uskon, että meillä on valtavasti muutosvalmiuksia, mutta vain jos kaikki poliittisista päättäjistä lääketieteen ammattilaisiin ja potilaiden edustajista teollisuuteen yhdistävät voimavaransa. Ennen kaikkea on yhdistettävä voimat kansalaisten kanssa.
Nykyään tiedämme, että syöpätapauksista on ehkäistävissä jopa 40 prosenttia. Se tarkoittaa sitä, että mahdollisuuksia toimia ja säästää ihmishenkiä on valtavasti. Näitä kollektiivisia voimavaroja ja toimintamahdollisuuksia haluaisin saada aktivoitua tulevan EU:n syöväntorjuntasuunnitelman avulla.
Syöpä on monitahoinen sairaus, ja on tarkasteltava sen kaikkia ulottuvuuksia. Niitä ovat ruoka, jota syömme, lääkkeiden saatavuus, oikeanlainen hoito, oikeanlainen teknologia sekä terveysalan ulkopuolisten sektorien ja toimialojen, kuten koulutus-, ympäristö-, maatalous- ja tutkimusalan, osallistuminen. Eri alojen kaikkien sidosryhmien on annettava panoksensa.
EU:n syöväntorjuntasuunnitelman puitteissa toteutetaan taudin kaikkiin eri vaiheisiin liittyviä toimia. Ne koskevat taudin ehkäisemistä ja havaitsemista, hoitoa ja parantamista sekä oireita lievittävää eli palliatiivista hoitoa.
Syövän ehkäiseminen on aina parempi vaihtoehto kuin sen hoitaminen, ja ensisijaisena tavoitteenamme onkin oltava se, etteivät kansalaiset ensinkään sairastu syöpään.
Syöpädiagnoosien määrää voidaan vähentää, jos kansalaisia tuetaan terveempien elämäntapojen noudattamisessa – syömään paremmin, liikkumaan enemmän, käyttämään vähemmän alkoholia ja välttämään tupakointia. Jos lisäksi laajennetaan rokotuskattavuutta ja lisätään toimia esimerkiksi kaupunkien ilmanlaadun parantamiseksi, voidaan saada muutosta aikaan.
Vielä enemmän ihmishenkiä saadaan säästettyä, jos autamme kansalaisia ymmärtämään paremmin syöpäseulontojen ja taudin varhaisen toteamisen merkityksen. Jotta tämä olisi mahdollista, kaikissa EU-maissa on oltava käytössä sertifioidut kansalliset seulontaohjelmat.
Vaikka ensisijaisena tavoitteenamme tulisi olla syöpätapausten ehkäiseminen kokonaan, meidän on varmistettava, että syöpään jo sairastuneet – ja heidän perheensä – saavat tarvitsemansa hoidon ja tuen. Tähän kuuluu perustavanlaatuinen oikeus saada tasavertaisesti käyttöön lääkkeitä ja innovatiivisia hoitoja.
Tämän yhteisen hankkeen ensimmäinen vaihe alkaa 4.2. maailman syöpäpäivänä. Odotan mielenkiinnolla, että kuulen suomalaisten ajatuksia ja huolenaiheita ja pääsen tekemään yhteistyötä Suomen viranomaisten kanssa kaikkien kannalta myönteisten muutosten aikaansaamiseksi. Yhdessä voimme todella vaikuttaa.
Stella Kyriakides
terveydestä ja elintarviketurvallisuudesta vastaava komissaari
Maailman syöpäpäivänä 4.2. käynnistyy valtakunnallinen kilpailu, jossa kansalaiset voivat osallistua Syöpähaasteeseen ja lähettää oman ehdotuksensa, miten syövän ehkäisyä, hoitoa ja elämää syövän kanssa voisi parantaa. Kilpailusivustolle pääset tästä.
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.