Euroopan velkakriisi on ollut suuressa roolissa vaalitaistelussa. Niin pitääkin, mutta on Suomella omiakin ongelmia. Pelkästään hyvinvointivaltion säilyttämisessä on kova työ.
Vahvasti näyttää siltä, että Portugalin velkakriisillä ja puolueiden suhtautumisella siihen on suuri, jopa ratkaiseva merkitys sunnuntain eduskuntavaalien tulokseen. Vaalikeskusteluissa on intetty inttämisen jälkeen, millaisia sitoumuksia hallitus on tehnyt ja millaisia se aikoo tehdä. Keskustelussa liikkuvat kymmenet ja sadat miljardit, joista osa on Suomen vastuulla.
Vaikka muutaman Euroopan maan pelastusoperaatio on poliittisesti iso kysymys myös Suomessa, vielä ehtisi nostaa keskusteluun isoja kansallisia kysymyksiä, joiden poissaolo on suorastaan loistanut vaalikeskusteluissa. Sellaisia ovat esimerkiksi väestön ikääntymisen mukanaan tuomat ongelmat sekä kansallinen kilpailukyky. Ne ovat sitä paitsi kytköksissä toisiinsa, jos paljon kehuttu hyvinvointivaltio aiotaan pitää pystyssä.
Väestön ikääntyminen ei ole Oulun seudulla ongelma. Väestö on täällä varsin nuorta, keski-iältään viitisentoista vuotta nuorempaa kuin maassa keskimäärin. Mutta kansallisesti väestön ikääntyminen on niin nopeaa, että se asettaa todellisia vaikeuksia hyvinvointivaltion kaikkien etuuksien ylläpitämiselle.
Vuonna 1948 Suomessa syntyi runsaat 100 000 vauvaa. Tänään nuo vauvat ovat 63-vuotiaita ja voivat halutessaan siirtyä eläkkeelle. Kovin moni haluaa, eikä heitä voi siitä halusta syyttää. Kymmenien vuosien puurtamisen jälkeen on oikeutettua lekotella.
Neljäkymmentä vuotta myöhemmin, vuonna 1988, syntyi hiukan yli 60 000 lasta. Tänään he ovat 23-vuotiaita. Karkeasti joka viides heistä on työtön ja joutuu elämään yhteiskunnan tukien varassa.
Saksiliike on ilkeä. Samalla kun pitkän työuran tehneet suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle ja nauttimaan erilaisista hoivapalveluista, etuuksien rahoittajia on paljon vähemmän ja heistäkin liian iso osa vailla työtä. Vaikka tilastot ovat yleisessä tiedossa, jokainen eduskuntavaaliehdokas vannoo hyvinvointiyhteiskunnan nimeen ja on varma, että se säilyy.
Ei pitäisi olla ihan niin varma. Suomalaisomisteiset yritykset ovat viime vuosina kasvaneet paljon nopeammin ulkomailla kuin Suomessa. Tilastointi on tältä osin kovin puutteellista, mutta valistuneiden arvioiden mukaan suomalaisissa yrityksissä ulkomailla työskentelee tällä hetkellä vajaat 600 000 ihmistä. Kehitys todistaa vakavista puutteista kilpailukyvyssämme. Ulkomailla toimiminen on houkuttelevampaa ja kannattavampaa.
Kun kaikki puolueet ovat hyvinvointipuolueita, niiden pitäisi myös olla kilpailukykypuolueita. Ennen kuin tehdään yhtäkään lupausta uusista etuuksista tai nykyisten korotuksista, pitäisi löytyä uskottava toimenpideohjelma suomalaista kilpailukykyä vahvistavista toimista, jotta ne halutut työpaikat syntyisivät Suomeen. Kakun jakamisen lisäksi ainakin yhtä paljon on mietittävä sen leipomista.
Suomessa on niin totuttu hyvinvointivaltioon, että sitä pidetään itsestäänselvyytenä, saavutettuna etuna. Harhaluulo voi osoittautua vielä kalliiksi virheeksi.