Euroopan unionissa varaudutaan kaikessa hiljaisuudessa Britannian mahdolliseen EU-eroon. Vaikutuksia on vaikea ennustaa, mutta se ei estä EU-pääkaupunkeja ja EU:n instituutioita laatimasta erilaisia varautumissuunnitelmia.
Niitä ei haluta tuoda julkisuuteen, sillä vuotojen pelätään lietsovan epävarmuutta kesäkuun kansanäänestyksen alla. Britannian EU-kumppanit pyrkivät korostamaan, että päätös on brittien käsissä.
- Perinteinen vastaus aina, kun on kansanäänestyksistä kyse, on se, että mitään B-suunnitelmaa ei ole. Mutta sehän on sanomattakin selvää, että EU:n instituutioissa ja EU:n jäsenmaissa pohditaan mahdollista Brexitiä eri tulokulmista, sanoo valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.).
Stubbin mukaan arvioita tehdään sekä taloudellisesta että oikeudellisesta näkökulmasta. Myös poliittiset vaikutukset on huomioitava.
Juridiset raamit EU:sta eroamiseen on kirjattu Lissabonin sopimuksen 50. artiklaan. Sitä ei ole koskaan sovellettu käytäntöön.
EU-maan tulee ensin ilmoittaa erostaan valtiojohtajista koostuvalle Eurooppa-neuvostolle. Sen jälkeen maa suljetaan ulos EU-maiden kokouspöydistä. Virallisesti jäsenyys raukeaa, kun neuvottelut uudesta EU-suhteesta on käyty. Neuvotteluprosessi voi viedä helposti pari vuotta.
Britannian pitäisi neuvotella uusiksi koko EU-suhteensa kauppapolitiikasta maatalouteen ja maahanmuuttoon. EU:hun jäävien suopeudella olisi rajansa, sillä myönnytykset voisivat ruokkia lähtöhaluja muissa maissa. Neuvottelut ajoittuisivat herkkään aikaan, koska sekä Saksassa että Ranskassa järjestetään vaalit ensi vuonna.
Suomelle Britannian lähtö tarkoittaisi tärkeän liittolaisen menettämistä. Britannia on ajanut EU:ssa useita Suomelle tärkeitä asioita, kuten vapaakauppaa ja sääntelyn keventämistä.