Nordean varatoimitusjohtaja ja Nordea Suomen maajohtaja Carl-Johan Granvik on huolestunut siitä, että EU ei ole pystynyt saamaan yhteistä pankkivalvojaa, rahoitustarkastusta yli kansallisten rajojen toimiville pankeille.
"Euroopassa ei ole toimivaa järjestelmää, miten yli rajojen toimiva pankki pelastettaisiin, jos se ajautuu pahoihin vaikeuksiin. Yhdysvalloissa tilanne on täysin toinen, siellä liittovaltio ja keskuspankki toimivat nopeasti eikä osakkeenomistajilta kysytä mitään. Niinhän kävi Bear Stearnsin tapauksessa, kun kriisipankki pelastettiin konkurssilta", selvittää Granvik.
Granvikia luonnehditaan yhdeksi Euroopan kokeneimmaksi pankkiiriksi ja johtavaksi pankkiriskien asiantuntijaksi.
Euroopan keskuspankki EKP ei valvo euromaiden kansainvälisiä pankkeja.
"Alkaako Euroopassa riitely siitä, kuka on vastuullinen ja maksaa? Sellaisen tilanteen varalle olisi hyvä varautua ajoissa, eli me tarvitsisimme eurooppalaisen rahoitustarkastuksen", painottaa Granvik.
Isot euromaat Saksa ja Ranska eivät halua edes keskustella ylikansallisesta rahoitusvalvonnasta.
"Harvoin pankki on sinänsä varaton ja konkurssikypsä. Yleensä siinä käy niin, että pankista loppuu ensin raha, eli pankki ei saa jälleenrahoitusta toisilta pankeilta, kuten Suomessa kävi aikoinaan Skopille. Meillä pitäisi olla Euroopan tasolla taho, joka tarvittaessa antaa likviditeettiä kriisipankkiin ja pelastaa sen, eli pelastaa tallettajien varat."
Granvik muistuttaa, että Euroopan pankkijärjestelmän toiminta ei perustu tällä hetkellä tietoon vaan luuloon. Silloin huhu tai lehtijuttu esimerkiksi Financial Timesissa voi laukaista likviditeettikriisin.
Kriisin siemen
lähti Yhdysvalloista
Kaiken taustalla on Yhdysvaltain asuntoluottomarkkinoilta lähtenyt maksukyvyttömille myönnettyjen, osin vakuudettomien luottojen niin sanottu subprime-kriisi, jonka on pelätty rantautuvan myös Eurooppaan ja Suomeen.
"Yhdysvaltain pankkikriisi ei ole näkynyt Suomessa juuri lainkaan, ei meillä Nordeassa eikä meidän kilpailijapankeissakaan", vakuuttaa Granvik.
Hän arvioi, että pohjakosketus saattaa olla ohi Euroopassa, sillä viimeisen kolmen kuukauden aikana pankkien ei ole tarvinnut tehdä uusia alaskirjauksia joukkovelkakirjalainoistaan.
Vaikutuksista näkyvin on rahan hinnan, koron kallistuminen niin pankkien välisillä markkinoille kuin yksityisten ihmisten ja yritysten luotoissakin.
Aikaisemmin marginaalit pankkien välisillä rahamarkkinoilla olivat hyvin pienet, 0,05 prosenttia. Subprime-kriisin kuumimmassa vaiheessa korko hyppäsi prosenttiin. Nyt se on asettunut noin 0,7 prosenttiin.
Nordea on Granvikin mukaan selvinnyt myllerryksessä hyvin. "Meillä on ollut konservatiivinen rahoituspohja, eli jälleenrahoituksemme perustuu riittävästi pitkiin lainoihin. Juuri mikään pankki ei ole saanut halvemmalla rahaa kuin me. Pohjoismaiset pankit ovat vain nimeksi mukana subprime-luotoissa. Silti kaikki pankit kärsivät likviditeetin eli rahan määrän kuivumisesta. Normaalitilanteessa olemme hyvässä lykyssä joskus 2009."
Saksan pankeissa
voi piillä yllätyksiä
Saksan pankkijärjestelmä on edelleenkin hyvin hajanainen ja vanhanaikainen. Onkin pelätty, että subprime-kriisi voi iskeä vielä pahasti juuri saksalaisiin osavaltiotasolla toimiviin Landesbankeihin.
"Landesbankeilla ja saksalaisilla investointipankeilla voi olla luottoja, joita ei ole tuotu esiin. Yleensä kun jokin kansainvälinen pankkikriisi on iskenyt, Landesbankit ovat olleet niissä mukana. Ne ovat hakeneet kansainvälisiltä markkinoilta parempia tuottoja, koska kotimaassa kasvun rajat ovat tulleet vastaan", kertoo Granvik.
Landesbankit ovat Saksan säästö- ja osuuspankkien keskuspankkeja, aivan samaan tapaan kuin Skop oli aikoinaan Suomessa säästöpankkien keskuspankki.
Landesbankeilla oli aikaisemmin osavaltion takaus, siksi niiden luottokelpoisuus oli hyvä, mutta nyt takaus on otettu EU:n vaatimuksesta pois.