Eduskunnasta
Laaja-alaiset panostukset tutkimukseen ja kehitykseen kantavat Eurooppaa. Digitalisaatio tuo meidät kuitenkin uuden eteen. Niin työelämä kuin esimerkiksi liikennekin muuttuvat tekoälyn myötä ja tulemme tarvitsemaan aivan uudenlaista osaamista sekä tapaa toimia. Elämme parhaillaan tätä murrosta.
Euroopan unioni on jäljessä siitä kehityksestä, joka esimerkiksi tekoälyn osalta on jo tätä päivää Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Tarvitsemmekin uudenlaista tapaa ajatella, tiiviimpää yhteistyötä ja selkeitä panostuksia tutkimukseen ja kehitykseen tekoälyn soveltamiseksi. Suomi on ollut asiassa aktiivinen ja meitä kuullaan eurooppalaisissa pöydissä. Viime vuonna teimme Ranskan kanssa yhteisen vetoomuksen siitä, miten unioni voisi tulevaisuudessa olla johtavassa asemassa myös tällä sektorilla.
Avoin ja vapaa kauppa sekä toimivammat sisämarkkinat ovat perusedellytyksiä kasvun ja hyvinvoinnin lisäämiselle. Emme voi käpertyä sisäänpäin, eikä Euroopan unionissa ole tilaa protektionismille.
Vapaakauppaneuvottelut on saatava kunnialla päätökseen ja on pyrittävä löytämään myös uusia kauppakumppaneita. Jos, niin kuin nyt näyttää, Yhdysvallat haluaa luopua vapaakaupan edistäjän roolistaan, EU:n on otettava myös tässä asiassa johtava rooli. Suomi on EU-puheenjohtajana nyt paljon vartijana.
Jäsenvaltioiden on pidettävä huoli taloudestaan ja rakennettava se kestävälle pohjalle. Tätä työtä olemme Suomessa viimeisen neljän vuoden aikana väsymättömästi tehneet. Olemme nousseet pohjalta jälleen osaksi eurooppalaista kärkikastia. Tie ei ole ollut helppo, mutta työ oli tehtävä.
Vaurauden ja vakauden pohjaa luodaan mitä suuremmassa määrin myös talous- ja rahaliiton kautta. Tuoreen tutkimuksen mukaan EU-jäsenyys on esimerkiksi lisännyt suomalaisten kotitalouksien keskituloja yli 1 000 eurolla vuodessa.
Myös Euroopan keskuspankilla on ollut Euroopan talouskriisin ratkaisussa aivan keskeinen rooli, vaikka se kansalaisille usein näyttäytyykin vain etäisenä järjestelmän osana.
Kiitos Euroopan keskuspankin massiivisten rahamarkkinaoperaatioiden, korot ovat pysyneet matalina, monet EU-maat ovat pystyneet vakauttamaan talouksiaan ja maat ovat päässet takaisin kasvu-uralle.
Suomelle lähtökohta eurooppalaiseen yhteistyöhön on selvä. Olemme yhdessä vahvempia ja vaikuttavampia kuin erikseen.
Jokainen, joka seuraa Britanniassa käytävää brexit-keskustelua alkaa hahmottamaan mitä erillään olo todella tarkoittaa. Se johtaa suureen epävarmuuteen niin yksittäisissä jäsenmaissa kuin koko Euroopassakin. Mieluummin siis yhdessä ja enemmän kuin erikseen ja vähemmän – paikkamme on vaikuttamisen eturintamassa.
Kirjoittaja on kansanedustaja ja keskustan puheenjohtaja Kempeleestä.