Eu­roop­pa pai­kan­taa tark­kaan

Uudella eurooppalaisella paikannusjärjestelmällä päästään aluksi kahden metrin tarkkuuteen sijainnin määrittämisessä maan pinnalla. Jatkossa pyritään runsaan puolen metrin tarkkuuteen. Tarkkuus riittää esimerkiksi sen mittaamiseen, millä kaistalla tiellä liikkuva auto on.

Uudella eurooppalaisella paikannusjärjestelmällä päästään aluksi kahden metrin tarkkuuteen sijainnin määrittämisessä maan pinnalla. Jatkossa pyritään runsaan puolen metrin tarkkuuteen. Tarkkuus riittää esimerkiksi sen mittaamiseen, millä kaistalla tiellä liikkuva auto on.

Eurooppalaisen Egnos-paikannusjärjestelmän ohjauskeskus avataan Italiassa 13. heinäkuuta. Egnos on esivaihe Galileo-paikannusjärjestelmän kehittämisessä. Galileon tavoitetarkkuus on 65 senttiä. Nykyisellä Yhdysvaltojen hallitsemalla GPS-paikannuksella pystytään käytännössä vain noin 20 metrin tarkkuuteen.

Tämän vuoden loppuun mennessä valmistuva Egnos (European Geostationary Navigation Overlay Service) koostuu kolmesta maata geostationäärisellä radalla kiertävästä satelliitista ja lähes neljänkymmenen maanpällisen tukiaseman verkostosta. Pääohjauskeskus avataan nyt Ciampinossa lähellä Roomaa.

Egnosin maa-asemat keräävät ja laskevat tietoa GPS:n ja Venäläisen Glonass-paikannusjärjestelmän tietojen luotettavuudesta ja tarkkuudesta. Nämä tiedot välitetään Egnosin satelliiteille, jotka puolestaan levittävät käyttäjille tarkoitettua paikannussignaalia. Näin Egnos pystyy tarjoamaan eurooppalaisille käyttäjilleen noin kahden metrin paikannustarkkuuden.

Testausvaiheen jälkeen Egnosia aletaan aluksi käyttää eurooppalaisen lento- ja laivaliikenteen ohjauksessa. Seuraavina on tulossa sovelluksia esimerkiksi bussien, rekkojen ja autojen paikannukseen. Myös laajalle yleisölle markkinoitavia henkilökohtaisia paikannuslaitteita on luvassa. Tarkkuus riittää esimerkiksi näkövammaisten apuvälineisiin, joilla voi määritellä sijaintinsa kadulla.

Egnoksen seuraaja Galileo on Euroopan komission ja Euroopan avaruusjärjestön maailmanlaajuinen paikannushanke, joka on kokonaan siviilihallinnon alainen. Toisin kuin Egnos, se on riippumaton Yhdysvaltojen ja Venäjän hallitsemista paikannusjärjestelmistä.

Galileota varten on jo perustettu tiedonkäsittelyn testausjärjestelmä Hollantiin. Hankkeen seuraava vaihe on kahden koesatelliitin laukaisu vuoden 2005 loppuun mennessä.

Ilmoita asiavirheestä