Oulun kulttuuripääkaupunkihankkeen projektipäällikkö Petri Sirviön mukaan kysymys Oulu11-hankkeen seudullisesta näkökulmasta on kiinnostava. Mikä se näkökulma on, onko sitä olemassakaan, Sirviö kyseli ääneen Kiimingissä O. Jauhiaisen museolla järjestetyssä tilaisuudessa.
Iso, mahtava Oulu ja sen vastapoolina pienten ympäristökuntien rypäs, Sirviö serveerasi ja vastasi: "Lähtökohtana se ei ole ollut mitenkään kauhean relevantti."
Hänen mielestään asiaa kannattaa lähteä avaamaan ja miettimään yhtenäisen työssäkäyntialueen kannalta. Olisi helppoa katsoa, että monet ympäristökunnista toimivat tänään ikään kuin 1970-luvun lähiöt, toimien miellyttävänä asuinympäristönä ja tarjoten esimerkiksi edullisempia tontteja. Se ei kuitenkaan ihan pidä paikkaansa.
Sirviö oli penkonut alueen väestön demografioita hankkeen käynnistyessä ja käytti esimerkkinä selkänsä takana olevaa yläastetta. Sen noin puolesta sadasta opettajasta parikymmentä on Oulusta ja pari Tyrnävältä.
"Se matriisi menee äkkiä aika monimutkaiseksi", Sirviö pähkäili. Kun katse käännetään Euroopasta Oulun ja koko Pohjois-Suomen suuntaan, näkökulma muuttuu. "Kuntarajakysymys näyttää aika marginaaliselta siitä huolimatta, että täällä on maailman pohjoisin, urbaani, kasvava keskittymä."
Väestöpohja riittävä
Sirviön mielestä tuo noin 200 000 asukkaan väestöpohja riittää kulttuuripääkaupungille. Itse hanketta Sirviö vertasi leikillisesti kulttuuriolympialaisiin, jossa kaikki lajit curlingista lähtien ovat mukana. Mutta pohjoispohjalainen kotiseutuaate ei riitä, hanke vaatii toimiakseen kulttuurista rikkautta, monenlaisia elementtejä, diversiteettiä, erilaisia tekijöitä ja arvoja, Sirviö ynnäsi.
Vuodesta 1985 kulttuuripääkaupunki on ollut yksi EU:n suosituimmista ohjelmakokonaisuuksista, johon myös satsataan. Kohteena olevalle vuodelle 2011 valitaan yksi kaupunki Suomesta sekä yksi kaupunki Eestistä sen pariksi.
"Siis Tallinna tai Tartto - ja Oulu", Sirviö paukutteli.
Hän katsoi myös, että Suomen kaikkiaan seitsemästä hakemuksesta Turku, Tampere ja Oulu ovat sitoutuneet sillä mittakaavalla, mitä kulttuuripääkaupungilta vaaditaan. "Jos opetusministeriö suuressa pöljyydessään valitsee jonkun muun, se on aika vakava argumentti tälle kulttuuripääkaupunki-instituutiolle", Sirviö lateli.
Sirviö muistutti, että Oulussa projektia lähdettiin toteuttamaan ikään kuin niin, että Oulu olisi jo saanut sen. Maali asetettiin suoraan vuoteen 2015, kaupungin ja monien muiden kuntien strategioiden tapaan. Sirviö korosti, että huonoin vaihtoehto on saada himoittu titteli huonolla ohjelmalla.
"Jos 30 miljoonaa euroa käytetään pöljästi, eiköhän se terveen pohjoispohjalaisen ihmisen mielestä ole todella pöljää."
Kiinnostusta ei ollut
Petri Sirviö oli "tähtiesiintyjänä" museon kuukausitapahtumassa teemanaan nimenomaan Oulu11-projektin seudulliset vaikutukset. Paikalla oli kymmenen utealiasta. Tilaisuuden avannut kulttuurituottaja Jaana Potkonen Kiiminkiopistolta tähdensi, että paikalle oli kutsuttu seudullisia toimijoita, kunnallisia toimijoita sekä kulttuuri-ihmisiä alueen muistakin kunnista.
"Mikä kulttuurinen tekijä se onkin", Potkonen arveli, kun tilaisuus ei kiinnostanut.