Euroopassa on meneillään ilmaston rajuin muutos viiteentuhanteen vuoteen. Se on lähivuosina Euroopan merkittävin ympäristöhuoli, eivätkä Euroopan nykytoimet kuitenkaan riitä uhkan torjumiseksi, sanoo Euroopan ympäristövirasto (EAA) vuosiraportissaan.
Virasto huomautti tiistaina julkistamassaan raportissa, että Euroopan kaikkien aikojen neljä kuuminta kesää osuivat vuosille 1998, 2002, 2003 ja 2004. Pelkästään kesän 2003 aikana kymmenen prosenttia Alppien jäätiköistä suli.
"Nykyisellä vauhdilla kolme neljäsosaa Sveitsin jäätiköistä on sulanut vuoteen 2050 mennessä", tiistaina julkaistussa raportissa sanotaan.
1900-luvulla keskimääräinen lämpötila maailmassa nousi 0,7 celsiusastetta. Euroopassa nousu oli 35 prosenttia enemmän eli 0,95 astetta.
Samaan aikaan monilla Euroopan mailla on suuria vaikeuksia saavuttaa yhteisiä päästövähennystavoitteita. Esimerkiksi Suomi ei nykytahdilla pääse Kioton sopimuksen tavoitteisiin.
Ilmastonmuutoksen ohella myös perinteiset saasteet uhkaavat yhä eurooppalaisia. Maanosa menettää raportin mukaan vuosittain yli 200 miljoonaa työpäivää saasteiden aiheuttamien sairauksien vuoksi.
Yli 180 valtiota on koolla Monteralissa pohtimassa, mihin toimiin on ryhdyttävä, kun Kioton ilmastopöytäkirja päättyy vuonna 2012. Lähes kaksi viikkoa kestävässä kokouksessa tunnustellaan mahdollisuuksia pienentää päästöjä entisestään.
"Edustajansa tänne lähettäneet tahot haluavat todellista edistystä. Tämän vuoksi meidän on saatava tuloksia täällä Montrealissa", sanoi isäntämaan ympäristöministeri Stephane Dion.
Neuvottelujen odotetaan kestävän useita vuosia.
Teollisuusmaista Yhdysvallat, Australia sekä kehitysmaista muun muassa Kiina ja Intia ovat jättäytyneet Kioton pöytäkirjan ulkopuolelle. Sopimuksen mukaan kasvihuonekaasujen päästöjä pitäisi leikata vuoden 1990 tasosta 5,2 prosenttia vuosina 2008-2012.
Suomen valtuuskuntaa Montrealissa johtaa ympäristöministeri Jan-Erik Enestam.