Otsikon mukaisesti täytyy todeta, kun seuraa Euroopan unionin päätöksiä, joilla se velvoittaa jäsenmaitaan milloin minkäkinlaisiin suorituksiin. Nyt Brysselissä on todettu, että Suomen metsätalous aiheuttaa päästöjä, jotka joudumme korvaamaan miljooniin euroihin nousevilla päästöostoilla.
Olemme oppineet tietämään metsänomistajina ja kansalaisina, että metsämme toimivat pohjoisten alueiden hiilinieluna ja tasoittavat muutoin epävakaata arktista tilannetta, jossa Venäjän fossiilienergiaa käyttävät voimalat ovat suuria ilmansaastuttajia.
Puun vuotuiskäyttömme on nykyisin 60 miljoonaa kuutiota. Puuston kokonaismäärä kasvaa kuitenkin samassa ajassa 110 miljoonaa kuutiota, joten vaikka nostaisimme kokonaiskäytön 80 miljoonaan kuutioon, metsävaramme olisivat edelleenkin kasvun puolella. Energiapuun käyttö on 26 prosenttia koko energiankulutuksesta, mikä ohittaa öljynkin.
Fossiiliset lähteet yhdessä muodostavat kuitenkin suurimman osuuden kokonaistarpeesta, 47 prosenttia. Ne ovat myös suurimpia tukien saajia. Merkittävin lisäysvara olisi edelleen metsän energiakäytössä, ja myös peltojen runsaat energiavarat ovat lähes käyttämättä.
Omalle energialle olisikin tarvetta, sillä ostamme lähes puolet käyttämästämme energiasta ja ostoenergia on melkein kokonaan fossiilista, pääasiassa öljyä ja hiiltä. Omaan energiaan siirryttäessä kotimaahan jäisi suuria rahasummia ja saisimme samalla sata tuhatta uutta työpaikkaa.
Omien energiavarojen riittävyydestä on kerätty viime vuosien aikana vahva ja vakuuttava tutkimusnäyttö, ja muutosprosessi kotimaiseen voitaisiin aloittaa heti.
Ympäristönsuojelun professori Pekka Kauppi on tutkinut koko maailman metsävarojen kehitystä. Hän on muun muassa todennut, että pohjoisten alueiden metsät ovat hyvässä kasvussa ja puun määrä lisääntyy arktisella alueella jatkuvasti.
Suomen osuus kasvusta on pieneen pinta-alaamme nähden merkittävä. Pohjoinen pallonpuolisko lisää puuvarojaan, joskin eteläisen puoliskon kehitys on vielä miinusmerkkinen.
Jotta metsien kasvukehitys etenisi oikealla tavalla, tarvitaan siihen ihmisen asiantunteva ohjaus, tarvitaan osaavia metsänhoitajia ja metsänomistajia. Oman kehityksensä varaan jätettynä metsä lopettaa kasvunsa ja lahoaa ennen pitkää.
Metsän hyötykäyttö on aina myös metsänhoitoa. Hoitotyötä tekee ihminen, joten mekin kuulumme metsän kasvutekijöihin. Mikäli ihminen poistuisi joukosta, kasvu vähitellen tyrehtyisi.
Metsiemme kokonaispuumassa on jatkuvassa kasvussa, ja tärkein kasvutekijä on hiili. Hiilensä metsä saa ilmasta, jota puut nielevät jatkuvasti, joten ei ole epäilystäkään, etteivätkö metsämme toimisi hiilinieluna.
Kaupin mukaan hiiltä on nostettu maan päälle niin runsaat määrät, ettei maankuoren alle pitäisi enää mennä, vaan jo nostettu hiili pitäisi panna kiertoon. Tämä menetelmä toisi meille saasteettoman ilmakehän.
Jatkuvassa käytössä fossiilienergia loppuu jo tällä vuosisadalla, ja on korkea aika varautua tuleviin muutoksiin.
Hengitysilmassamme hiilidioksidi on ilmeisesti lisääntynyt, mutta lisääntynyt on myös hiilen käyttö, kun monet puukäyttöiset lämpökeskukset ovat vaihtaneet hiileen, koska valtiovallan tuki on pitänyt sen edullisena.
EU näyttää pitävän ilman hiilidioksidilisäystä puunpoltosta aiheutuvana. Epätieteellisillä argumenteilla yritetään meille lisätä rasitteita, joista on päästävä eroon, ja nöyrän EU-oppilaan asemakin pitää unohtaa.
Hyvään metsätalouteen kuuluu myös onnistunut markkinointi. Sahat ovat metsänomistajan parhaita kauppakumppaneita, sillä tukista saa parhaan hinnan, ja sahat maksavatkin 70 prosenttia metsänomistajan saamasta puutilistä.
Sahojen toimintakyky pitää säilyttää, ja se onnistuu parhaiten, jos sahat otetaan tuettuun energiantuotantoon.
Erkki Raudaskoski
Rovaniemi
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.