Rajavartiolaitoksen uusi päällikkö kontra-amiraali Jaakko Smolander näkee lähivuosien rajavalvonnassa useita haasteita. Niitä ovat riskianalyysikeskuksen siirtyminen perustettavaan rajavalvontavirastoon, EU:n sisäisen turvallisuuden takaaminen rajavalvonnan keinoin, rajaliikenteen sujuminen sekä maastorajan valvonta idässä. Tasavallan presidentti nimitti Smolanderin rajavartiolaitoksen päälliköksi perjantaina.
Suomi on Smolanderin mukaan ollut innolla kehittämässä EU:n ulkorajan valvonnan menetelmiä. Tarkoitus on, että ulkorajavalvonnasta vastaava rajavalvontavirasto aloittaisi toimintansa ensi vuoden vaihteessa. Sen yhteyteen muuttaisi myös riskianalyysikeskus, joka nyt toimii Helsingissä rajavartiolaitoksen esikunnassa.
- Sitä kautta kautta ja ulkorajavaltioiden hyvällä yhteistyöllä pystyttäisiin vastaamaan EU:n sisäisen turvallisuuden haasteeseen. Vaikka tuleekin uusia jäsenmaita, unionin sisäisen turvallisuuden taso ei laske, arvioi kontra-amiraali Smolander.
Rajavalvonnassa on hänen mukaansa nyt käytössä Unkarista Suomeen samanlainen malli: Yksi ja sama viranomainen, joka on sisä- tai oikeusasioiden alainen ja vastaa maasta, merestä ja lentokentistä. Smolander huomauttaa, että järjestelmä on hyvä ja oikeudenmukainen. Sillä voidaan vaikuttaa myös mahdollisiin negatiivisiin asioihin, kuten laittomaan maahanmuuttoon.
Suomen malli käyttöön
Eurooppalaisen ulkorajan valvonta suomalaistuu. Suomalaisten johdolla kehitetty neliportainen rajaturvallisuusmalli ja siihen liittyvä riskianalyysimenetelmä on otettu käyttöön koko laajentuvan unionin ulkorajalla. - Tällä isolla panostuksella Suomi on omalta osaltaan edistänyt sitä, ettei Euroopan sisäinen turvallisuus heikkene, vaikka laajentuminen on tapahtunut, selvitti Smolander.
- Yleisesti ottaen rajaturvallisuus on sekä Suomelle että EU:lle haasteellisempi laajentumisen jälkeen. Meidän omalla rajallamme haasteet tulevat Venäjän puolelta. Siellä on meneillään reformi, jossa on tarkoitus vähentää jopa puoleen rajantakaisia joukkoja ja siirtää ne avoimille etelärajoille tilkitsemään laitonta maahanmuuttoa ja huumekauppaa. Meidän pitää seurata tarkkaan myös tätä kehitystä.
Tilanteen Venäjän Suomen rajalla Smolander toteaa olevan rauhallinen ja vakaa. Siellä on kuitenkin jo 14 rajavartioasemaa lakkautettu. - Maastorajan valvonta näyttää näin tulevan yhä enemmän meidän vastuullemme.
Venäjän Suomen-puoleisella maarajalla on vielä käytössä ns. insinöörilinja, joka on vanha Neuvostoliiton aikainen rajavartiointijärjestelmä raja-aitoineen ja piikkilankoineen Suomenlahdelta Jäämereen. Venäläiset ovat kuitenkin kertoneet siirtyvänsä eurooppalaiseen rajavartiointiin, liikkuvaan partiointiin ja uuden teknologian käyttöön.
Merkkejä valvonnan heikkenemisestä ei kuitenkaan vielä ole. - He ovat tekemässä saman kuin me olemme jo tehneet eli vähentävät vartioasemia, ottavat käyttöön valvontatekniikkaa ja liikkuvuutta sekä korvaavat varusmiehet ammattihenkilöstöllä.
Rajaliikenne sujuvaksi
Vielä suurempi haaste on rajaliikenteen sujuvuus: Suomeenhan on kehittynyt itä-länsi-suunnassa erittäin vilkas henkilö- että tavaraliikenne. Logistiikkaketjun kulkeminen Suomen läpi on tässä ensiarvoisen tärkeätä.
- Tähän logistiikkaketjuun kuuluu myös sujuva rajanylitys. Se taas vaatii melkoisen määrän henkilöstöä, mutta samalla lisärahoitusta. Vain näin voidaan taata liikenteen sujuminen, mikä on yksi nykyisen tavara- ja henkilöliikenteen säilymisen ehdoista, tiivistää Smolander.
Rajavartiolaitoksessa tämä on lähinnä ihmisistä kiinni. Venäjän puolella on rajaliikennettä pyritty auttamaan rakentamalla ns. vihreitä linjoja ja myös edistytty tässä. Samalla Smolander huomauttaa, että myös Suomen puolella rajan ylikulkupaikat ovat ahtaita. Tosin sinne on jo suunniteltu laajennuksia ja lisäkaistoja, joille on myös saatava henkilöstöä. Uuden kaistan avaaminen kun vaatii aina seitsemän uutta ihmistä.