Presidentti Martti Ahtisaari piti Säkylässä maanantaina Nato-puheen, joka herätti ansaittua huomiota ja astui samalla ilmeisesti hänen seuraajansa varpaille. Presidentti Tarja Halosen Kiinassa antama kommentti, että hän yrittää pitää huolta Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan uskottavuudesta, kertoi ehkä yllätyksestä ja lievästä hämmennyksestä.
Ahtisaari liputti voimakkaasti Suomen Nato-jäsenyyden puolesta ja teki sen vetoamalla muun muassa Suomen politiikan moraaliin ja solidaarisuuteen. Hän ihmetteli suomalaisissa näkemäänsä haluttomuutta sitoutua "Naton puitteissa tapahtuvaan globaaliin turvallisuuden vahvistamiseen". "Mielestäni tässä on kysymys myös moraalista; että osoitamme solidaarisuutta ja kannamme oman vastuumme yhteisestä turvallisuudesta", Ahtisaari sanoi.
Ahtisaari huomautti lisäksi, että hänen mielestään Nato on ainoa foorumi, jossa Yhdysvallat ja EU-maat kohtaavat poliittisesti tasavertaisina.
Ahtisaari ei ilmeisesti puuttunut puheessaan erityisemmin YK:n saati Euroopan turvallisuusjärjestön Etyjin asemaan globaalin sekä alueellisen turvallisuuden rakentajina.
Hän tuskin vähätteli YK:n roolia, vaan suhtautui siihen paremminkin realistisesti. Natoa suvereenisti johtava Yhdysvallathan näyttää suhtautuvan YK:hon selkeästi omista itsekkäistä eduistaan lähtien ja toimivan tarvittaessa sen ulkopuolella.
Ahtisaari näytti myös "unohtavan" Etyjin, jota voisi kuitenkin hyvällä tahdolla pitää foorumina, jossa Yhdysvallat ja EU-maat kohtaavat poliittisesti "vielä tasavertaisempina" kuin Natossa. Lisäksi Etyj on yleiseurooppalainen turvallisuusorganisaatio, jossa istuvat tasaveroisina kaikki Venäjä mukaanlukien.
Tosiasiassa Etyjissä ei kuitenkaan tehdä isoa turvallisuuspolitiikkaa ja sen merkitys on kaventunut, joidenkin mielestä lähes olemattomiin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa esiintyy ainakin tutkijapiireissä ajatus, että "roolia vailla" oleva Etyj joutaisi lakkauttaa.
Venäläiset puolestaan, jotka vielä äskettäin kaipasivat Etyjistä yleiseurooppalaista vastapainoa Naton laajentumiselle, ovat lopettaneet Etyj-intoilun. Nato on melkein Pietarissa ja Venäjällä on sen kanssa tyydyttävät erityissuhteet. Lisäksi Yhdysvaltain julistama terrorismin vastainen sota sopii Venäjälle hyvin, koska se antaa mahdollisuuden hoitaa omia terrorismi- yms. ongelmia ilman monenkeskisten turvallisuusorganisaatioiden erityistä puuttumista. Sama pätee osaltaan Kiinaan.
Etyj onkin eräiden arvioiden mukaan puolikuollut, vaikkei aivokuollut. Kukaan ei kuitenkaan kehtaa esittää sen lopettamista.
Etyjin puolustajillakin on kuitenkin pointtinsa. Sillä on edelleen oma merkityksensä demokratisoitumisen ja ihmisoikeuksien tarkkailemisessa ja edistämisessä.
Etyjillä on myös vuosi sitten ulkoministeritasolla hyväksytty terrorismin vastainen toimintaohjelma, joka pyrkii estämään terrorismin syntymistä pitkäaikaisella työllä demokratian ja oikeusvaltion kehittämiseksi. Etyjin etuna tässä on sen toimiminen nimenomaan ruohonjuuritasolla, missä juuri terrorismin syitä pitäisi yrittää poistaa. Etyjin on sanottu edustavan halvinta mahdollista kriisinhallintaa.
Unohdetun Etyjin pitävät hengissä varsinkin sen missiot, joiden puitteissa on voitu muun muassa lähettää tarkkailijoita ja yhteiskunnan rakentamisen oppaita lukuisiin potentiaalisiin, eurooppalaisiin kriisipesäkkeisiin. Missioidensa kautta Etyjkin leipoo taka-alalla turvallisuuspolitiikan ruisleipää.
Terrorismin jälkihoitoon keskittyvän Natonkin globaalisuus lienee vielä pitkään varsin suhteellista.