EU:n laajentumisen rahoituksesta on syntynyt vahva riita Euroopan parlamentin ja jäsenmaita edustavan ministerineuvoston välillä. Neuvosto vaatii, että uusien jäsenten mukaantulon aiheuttamat kustannukset kirjataan liittymissopimukseen vuoden 2006 loppuun saakka, minkä parlamentti katsoo loukkaavan sen oikeuksia budjettivallan käyttäjänä.
Parlamentin on määrä hyväksyä liittymissopimus huhtikuun yhdeksäntenä päivänä täysistunnossaan. Liittymissopimuksesta käytiin laaja keskustelu kuluneella viikolla. Parlamentti hyväksyi yksimielisesti päätöksen, jonka mukaan se vaatii neuvostoa poistamaan budjettiasiat liittymissopimuksesta.
Osa parlamentaarikoista uhkaa riidan voivan vaikeuttaa Ateenassa 16. huhtikuuta tapahtuvaa liittymissopimuksen allekirjoitustilaisuutta, ellei ministerineuvosto taivu kiistassa. Suuri osa parlamentaarikoista uhkasi erimielisyyden johtavan ainakin siihen, että EU:n toimielinten välinen sopimus lojaalisesta yhteistyöstä budjettikysymyksissä kaatuu.
Uudet jäsenmaat eriarvoiseen aseman
Parlamentti katsoo, että liittymissopimuksiin liitteenä liitetty laajentumiskustannusten määrät kolmelle vuodelle rikkoo sen erityistä budjettivaltaa ja saattaa uudet jäsenmaat eriarvoiseen asemaan nykyisten jäsenmaiden kanssa.
Viralliseen liittymissopimukseen kirjatut laajentumiskustannusten enimmäismäärät olisivat laillisesti sitovia. Mitään muutoksia ei voitaisi tehdä ennen vuotta 2007, jolloin EU:ssa alkaa uusi rahoituskausi. Maatalouden kohdalla osa menoista olisi sitovia jopa vuoteen 2013 saakka.
Puheenjohtajaa Kreikan Eurooppa-ministeri Tassos Yiannitsis yritti vakuuttaa parlamentaarikoille, että Kreikka tekee kaikkensa riidan ratkaisemiseksi. Kukaan ministerineuvostossa ei kiistä parlamentin budjettioikeuksia. Kiistasta neuvotellaan ennen parlamentin täysistuntoa Ateenassa ensi viikon alussa. EU:n budjettikomissaari Michaele Schreyer sanoi komission nimenomaan kertoneen neuvostolle, ettei laajentumisen kustannuksia kirjattaisi liittymissopimukseen. Schreyer näki myös kysymyksen olevan vastoin toimielinten välistä sopimusta. Europarlamentin ulkoasianvaliokunnan kansanpuoluetta edustava puheenjohtaja Elmar Brok piti neuvoston käytöstä mahdottomana hyväksyä.
"Toivon, että neuvosto nousee tarvittavan mielikuvituksen tasolle, ja parlamentti voi antaa suostumuksensa laajentumiselle 9.4."
EU:n tukirahoista käytiin tiukka taisto
Budjetin valvontavaliokunnan jäsen Kyösti Virrankoski (kesk) totesi laajentumisen rahoitusvaikutusten liittämistä liittymissopimukseen parlamentin oikeuksien rikkomisena. "Neuvosto on luonut tämänhetkisen sekaannuksen", Virrankoski sanoi.
Parlamentaarikot toivoivat, ettei riitely viivyttäisi liittymissopimuksen allekirjoitusta, mutta suurin osa näki ainoaksi ratkaisuksi rahoituskysymyksiä koskevan osan poistamista sopimustekstistä. Kööpenhaminassa joulukuussa tiukan kädenväännön jälkeen saavutetussa sovinnossa hakijamaiden kanssa jokainen miljoona on tarkkaan punnittu. Huippukokouksen viimeisenä yönä laajentumisen loppusumma nousi vielä noin miljardilla eurolla.
Jäsenmaat haluavat ymmärrettävästi kirjata tuloksen liittymissopimukseen, ettei jälkeenpäin tapahdu enää mitään liukumia. Laajentuminen on huomioitu EU:n budjetissa jo vuodesta 1999, jolloin sovittiin rahoituskehyksistä vuoteen 2006 saakka. Parlamentin uhkaus sanoutua irti toimielinten välisestä sopimuksesta tarkoittaa sitä, että EU:n budjetin määrärahoista ja tilinpäätösten hyväksymisestä alkaa uudelleen repivä riita.