Kansainvälinen leiri on koonnut Kuusamoon yhteen nuoria toisen maailmansodan osapuolina olleista Euroopan maista. Neljän maan nuorilla on runsaan viikon aikana mahdollisuus keskustella sodan vaikutuksista nykypäivän eurooppalaisen nuoren elämään.
Leirillä on mukana 30 nuorta neljästä maasta; Suomesta, Saksasta, Virosta ja Venäjältä. Peace of Mind -leiri toteuttaa vapaaehtoista kansalaisjärjestötoimintaa. Se on kolmas kuusamolaisten nuorisoseuralaisten yhteistyössä muiden tahojen kanssa järjestämä kansainvälinen leiri Kuusamossa. Nyt tärkein rahoittaja on EU:n komission nuorisovaihdon keskus Cimo.
Leiriläiset ovat kotimaissaan haastatelleet sotaveteraaneja heidän kokemuksistaan sodasta. Nuoret miettivät miten sota on muuttanut ihmistä ja tuovat aiheesta esille myös omia mielipiteitään. Lisäksi he miettivät, miten sota muutti kutakin maata. Aineistosta leiriläiset kokoavat muun muassa omat sivut internettiin. Viikon aikana on mahdollisuus myös tutustua toisiin nuoriin ja hälventää mahdollisia ennakkoasenteita.
Ennakkoluuloja on heti leirin alussa tullut esille jonkun verran.
"Jo ensimmäisten päivien aikana on huomattu, että ennakkoasenteet ovat vain ennakkoasenteita", kertoi opiskelija Maria Torkkola. "Esimerkiksi venäläisistä ajattelin, että he ovat jotenkin sottaisia ja että kun he tulevat tänne, he ovat olevinaan kaikkien herroja. Nyt huomasin, että he ovatkin ihan erilaisia."
Riku Torssosen mukaan suomalaisten nuorten ennakkoasenteet ovat usein perua vanhempien ja isovanhempien puheista. "Nyt näitä ennakkoluuloja on hyvä poistaa.Toivomme saavamme paljon tuttavia entisistä isovanhempiemme vihollismaista."
Muurmanskin alueelta Venäjältä tulleelle Viktoria Voronnayalle toinen maailmansota on tullut tutuksi isovanhempien kertomana. He olivat sodan aikana Berliinissä. Saksalaiset Christiane Dicke ja Tina Riegler saivat leirin alussa kuulla Kuusamon ja Lapin polttamisesta. Koulussa heille ei siitä oltu kerrottu. "Sen kuuleminen oli tavallaan shokki meille."
Virolainen Petter Järvelaid on aikaisemmin vieraillut Etelä-Suomessa. Virolaisnuorilla on hänen mukaansa nyt jo melko paljon yhteyksiä muihin maihin, kun raja on vapaa. Mitään sen kummempia ennakkoasenteita tai odotuksia hänellä ei ollut muiden maiden nuorten suhteen.
Leirin kokoontuminen Kuusamossa muistuttaa siitä, että sota kulki Suomen itärajan alueiden läpi. "Tänään tämän EU:n itärajan yli tehdään monipuolista rauhanajan yhteistyötä", leirin työryhmä toteaa.
"Leiriläiset kuuluvat viimeiseen sukupolveen, jolla on mahdollisuus keskustella sodassa olleiden henkilöiden kanssa heidän kokemuksistaan", kertoi leirivastaava Merja Törmänen Kuusamon Nuorisoseurasta. Leirillä pohditaankin sitä, mitä tapahtuu, kun sota ei enää elä ihmisten muistoissa.
Nuoret ovat saaneet kuulla sodanaikaisista tapahtumista Kuusamossa. Rehtori Jouni Alavuotunki kertoili tiistaina nuorille muun muassa siitä, miten saksalaiset polttivat koko Kuusamon. "Kuusamolaiset tunsivat katkeruutta saksalaisia kohtaan. Nyt on kuitenkin jo ymmärrys siitä, että kyse oli sodan logiikasta. Meidän sukupolvemme tehtävä on estää aggressiivisten tilanteiden syntyminen."
Nuorisoseuran kansainvälisillä leireillä on ollut vuosittain eri teema, mutta yhteistä on ollut ennakkoluulojen hälventäminen. "Tämänkertainen teema eli sota syntyi rajan läheisyydestä ja Kuusamon omista kokemuksista. Täällä vanhemmilla ikäluokilla voi olla voimakkaita asenteita muita maita kohtaan", Merja Törmänen kertoi.