Euroopan neuvosto varoittaa kansainvälistä yhteisöä menettämästä mielenkiintoaan läntisen Balkanin alueen rauhan ja demokratian edistämiseen. EN:n parlamentaarisen yleiskokouksen mielestä on olemassa vaara, että syrjäytyminen toisi mukanaan uusia ongelmia alueelle.
46 Euroopan maan parlamentaarikkojen kokous hyväksyi tiistaina Strasbourgissa päätöslauselman, jonka mukaan eurooppalaisten instituutioiden tulisi ymmärtää läntisen Balkanin olevan koko maanosan ydinaluetta ja sitoutua siellä käynnissä olevan demokraattisen kehityksen tukemiseen.
Läntiseen Balkaniin luetaan Albania, Bosnia-Hertsegovina, Montenegro, Serbia ja Jugoslaviasta irtaantunut Makedonia. Alueen konflikteja on rauhoitettu jo seitsemän vuoden ajan ulkopuolisten joukkojen läsnäololla, mutta Euroopan integraation edistäminen näissä maissa vaatii vielä paljon työtä.
EN-parlamentaarikot muistuttivat myös Länsi-Balkanin maiden menneisyyden käsittelystä uuden yhteisymmärryksen luomiseksi. Täysi yhteistyö entisen Jugoslavian kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICTY) kanssa pitää varmistaa.
Mielenkiinto on hiipumassa
Keskustelun pohjana olleen raportin laatija, unkarilainen liberaali Matyas Eörsi arvioi, etteivät Länsi-Balkanin maat ole enää kansainvälisten toimijoiden huomion polttopisteessä. EU sulattelee tähänastista laajentumistaan ja USA on vähentämässä omaa läsnäoloaan. Maan viiden vuoden panostus Balkanilla vastaa rahallisesti viittä kuukautta Irakissa.
Eörsi kiitteli Suomea ja Itävaltaa siitä, että ne ovat asettaneet saman suurlähettilään hoitamaan laajasti Balkanin alueen asioita. Tällä tavoin niitä koskevaa politiikkaa voidaan koordinoida. Suomen kiertävä suurlähettiläs Alpo Rusi toimii Bosnia-Hertsegovinassa, Makedoniassa ja Albaniassa.
EN:n yleiskokoukselle puhunut Albanian pääministeri Sali Berisha vakuutti maan edistyneen mm. korruption vastaisessa taistelussa. Hän esitteli maansa aloittamaa yhden euron kampanjaa. Investoijat pääsevät Albaniaan yhdellä eurolla, maksavat saman verran yrityksensä rekisteröinnistä ja saavat tällä summalla tuotantolaitokselleen tontin vuokralle 99 vuoden ajaksi.
Euroopan neuvoston edustajat olivat viikonloppuna tarkkailemassa Bosnia-Hertsegovinan vaaleja yhdessä Etyjin edustajien kanssa. Maalle valittiin kolmihenkinen presidenttineuvosto ja parlamentti.
Tarkkailijaryhmän arvion mukaan vaalit järjestettiin pääpiirteissään kansainvälisten standardien mukaisesti. Ne osoittivat maan edistyneen demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen omaksumisessa. Särön tähän kuvaan aiheuttivat kuitenkin perustuslakiin pohjautuvat osallistumista rajoittaneet etniset määräykset.
Sasi suositteli Nato-jäsenyyttä
Yleiskokouksen keskustelussa konservatiiviryhmän puheenvuoron käyttänyt Kimmo Sasi (kok.) muistutti, että 1990-luvulla etniset ja uskonnolliset vastakkainasettelut johtivat hirveisiin seurauksiin. Demokratiaa on vaikea istuttaa sotilasvoimin, mutta alueen maat ovat kuitenkin nyt vakaalla tiellä. Hän suositteli Länsi-Balkanin maille Nato-jäsenyyttä.
Sasin mielestä kaikilla Euroopan mailla on oikeus liittyä myös Euroopan unioniin. Hintana on kuitenkin jäsenyysvaatimusten hyväksyminen ja toteuttaminen. Ehtojen tulisi olla tiukat.
Sasi kiitteli Kosovon tulevaisuutta koskevia keskusteluja vetävän presidentti Martti Ahtisaaren neuvottelutaitoja ja pyysi tehtävälle sekä tukea että luottamusta. Ahtisaaren työn merkitystä korostivat monet muutkin parlamentaarikot.
Antti Kaikkonen (kesk.) muistutti, ettei Ahtisaari neuvottele YK-valtuuksiensa mukaisesti rauhasta vaan Kosovon pysyvästä asemasta. Tässä prosessissa vastuu on etupäässä alueen toimijoilla, joiden tulisi pyrkiä parempaan hallintoon, korruption lopettamiseen, oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamiseen ja ennen kaikkea ihmisoikeuksien toteuttamiseen.
Kaikkosen mielestä seitsemän vuotta YK:n valtaa Kosovossa on ollut liian pitkä aika. Neuvotteluratkaisuun tulisi päästä niin pian kuin mahdollista, jotta estettäisiin väkivallan ja etnisten jännitteiden roihahtaminen uudelleen liekkeihin.