Merimetsojen pesimäyhdyskunnat kartoitetaan tänä vuonna koko Euroopan laajuisesti. Laskentojen tulokset vaikuttavat muun muassa siihen, säilyykö merimetso edelleen EU:n luontodirektiivin mukaisena suojeltavana lajina.
"Varovaisesti spekuloiden voisi arvioida, että Suomessa merimetsokolonioiden kasvutahti on hidastunut entisestään", kertoo kuluvan kesän laskentojen ennakkotietoja ylitarkastaja Timo Asanti Suomen ympäristökeskuksesta.
Kesällä 2005 Suomessa pesi noin 4 600 merimetsoparia ja laji runsastui 60 prosenttia edellisvuodesta. Vuosina 2000-2004 merimetsokanta runsastui kuitenkin keskimäärin peräti 82 prosenttia vuodessa.
Koko Itämerellä pesinee jo yli 100 000 merimetsoparia.
Merimetson runsastuminen on tuonut mukanaan ongelmia. "Pesimäluodoilla pesäpuut kuolevat parin vuoden sisään lintujen ulosteiden alle", Asanti kertoo. Myös puuttomilla luodoilla kasvillisuusvyöhyke pesien ympärillä kuolee, mutta Asannin mukaan vaikutus rajoittuu vain pesien lähiympäristöön.
Muut merimetson synnit liittyvät kalastukseen ja kalankasvatukseen. "Kalastajat ovat sitä mieltä, että osa merimetson ravinnosta on heidän potentiaalista tulonlähdettään", Asanti kertoo. Lähinnä merimetsoa syytetään ahvenkantojen verottamisesta.
"Meidän tutkimustemme mukaan merimetson pääasiallista ravintoa on kuitenkin särki", Asanti huomauttaa.
Viime syksynä valmistui merimetsojen kannanhoitosuunnitelma, ja pesäkolonioiden kartoitus on yksi siihen sisältyvistä toimenpiteistä. Ympäristöministeriö on kesäkuussa lähettänyt kaikille rannikon alueellisille ympäristökeskuksille suunnitelman toteuttamista koskevan ohjekirjeen.
Kirje sisältää ohjeita muun muassa merimetsojen aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisystä ja lintujen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta.
Suomen ympäristökeskus jatkaa merimetsokantaa koskevasta tutkimusta. Suomessa ei ole toistaiseksi todettu lajin sisämaapesintöjä, mutta esimerkiksi Ruotsin sisämaassa pesii tuhansia pareja.
"Odotamme sisämaapesintöjä löytyvän Suomessakin minä vuonna tahansa", Asanti kertoo. Hänen mukaansa merimetso voisi hyvinkin menestyä suurimmilla järvillä ja jopa isoimpien jokien luotomaisilla saarilla.