Ranskan oikeusministerilläkin on huolia. Marokkolaissiirtolaisten tytär Rachida Dati on ylittänyt reippaanlaisesti edustusbudjettinsa. Rahaa on palanut varsinkin kosmetiikkaan ja vaatteisiin.
Rajatarkastusten väheneminen Euroopassa ei ole enää iso uutinen. Kun yhdeksän uutta EU-maata liittyi viime sunnuntaina niin sanottuun Schen-gen-sopimukseen ja poisti rajatarkastukset lentokentiltään, uutista sai etsimällä etsiä vanhojen jäsenmaiden tiedotusvälineissä. Maa- ja vesiliikenteestä tarkastukset poistuivat jo joulun alla.
Eurooppa ilman rajoja alkaa olla todellisuutta eikä joustavaa matkustamista osaa enää ihmetellä. Nyt voi nousta koneeseen Oulussa ja parin välilaskun jälkeen laskeutua vaikka Slovenian Ljubljanaan ilman passi- ja kassitarkastuksia. Toiselle puolelle Eurooppaa pääsee kuin olisi kotimaanlennolla. Omalla autolla valtioiden rajoja tuskin enää huomaa vaikka ajaisi Euroopan päästä päähän.
Luxemburgilaisessa pikkukaupungissa Schengenissä vuonna 1985 solmittu sopimus on Euroopan yhdentymisen suurimpia saavutuksia. Alkuperäisiä allekirjoittajia oli kuusi, nyt sopimuksen piirissä on 26 maata ja 400 miljoonaa ihmistä. EU-maista puuttuvat Britannia ja Irlanti. Romania ja Bulgaria ovat paperin allekirjoittaneet mutta eivät vielä sitä sovella. Unionin ulkopuolista maista mukana ovat Norja ja Islanti. Sveitsin, Liechtensteinin ja Kyproksen odotetaan tulevan mukaan kuluvan vuoden lopussa.
Ilman papereita ei tosin Euroopassa voi jatkossakaan matkustaa, passi tai muu hyväksytty henkilöllisyystodistus vaaditaan yhä. Rajamuodollisuuksia on kuitenkin olennaisesti vähemmän kuin aikaisemmin.
Kolikon toinen puoli on, että EU:hun tuleminen on tehty aiempaa vaikeammaksi. Schengen-alueen ulkorajoja vahditaan haukansilmällä ja uusia kiristyksiä on suunnitteilla. Biometriset passit sormenjälkineen ja elektronisesti luettavine kasvonmuotoineen ovat luultavasti pian todellisuutta. Tiedot unionin ulkopuolisten maiden asukkaista on tarkoitus kerätä yhteiseen rekisteriin.
Kriittiset arvioijat puhuvat "Euroopan linnoituksesta". Sisälle pääseminen on vaikeaa, mutta linnoituksen sisällä voi liikkua vapaasti.
Ulkorajojen valvonnan tehostamisella yritetään tietenkin vaikeuttaa talouspakolaisten ja muiden laittomien kulkijoiden pääsyä EU:n alueelle. Tykkiveneet ja tutkavalvontakoneet Välimerellä ovat tämän politiikan ruumiillistumia.
Rajojen avautumisen on pelätty helpottavan rikollisten työtä. Huumeet, tupakka, aseet ja väärennetyt rahat sujahtavat toden totta EU-maasta toiseen ilman isompia ongelmia. Poliisiyhteistyötä on pyritty lisäämään, mutta näkyvä valvonta sotisi rajattoman Euroopan ideaa vastaan.
Suurimmat ongelmat ovat kuitenkin ulkorajoilla. Köyhästä idästä ja etelästä työntyy rikkaaseen Eurooppaan salakuljetettua tavaraa ja ihmisiä.
Asiaa on yritetty ratkaista tekniikalla. Ulkorajojen valvontaan on upotettu kymmeniä ja taas kymmeniä miljoonia euroja Brysselin rahaa. Sen sijaan yhteinen siirtolais- ja pakolaispolitiikka on yhä kaukainen haave.
Suomen itäraja on EU:n ulkoraja. Rajavalvonta on siellä ollut aina tiukkaa. Valituksia tulee paremminkin ylenmääräisestä byrokratiasta ja toiminnan hitaudesta. Viron rajan muuttuminen sisärajaksi sujui ongelmitta. Todelliseen testiin Suomi joutuu vasta kun EU ja Venäjä sopivat viisumivapaudesta. Moni suomalainen pelkää sitä, mutta vasta sitten voidaan täällä puhua vapaasta matkustamisesta.
seppo.ylonen@kaleva.fi