Euroopan komissio on tehnyt ehdotuksen infrastruktuuribudjetista vuosille 2021 – 2027, jossa Euroopan laajuisen TEN-T-liikenneverkon yhdyskäytävää ehdotetaan jatkettavaksi pohjoiseen.
Muun muassa Suomen päärata, Oulu – Tornio-rata ja valtatie 4 ovat mukana esityksessä.
Käytännössä laajennus mahdollistaisi EU-rahoituksen hakemisen esimerkiksi juuri pääradan kehittämiseen. Tämä tarkoittaa sekä lainoja että avustusrahoja.
– Tähän asti Suomi ei juurikaan ole hyödyntänyt näitä eurooppalaisia rahavaroja, kertoo Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Pauli Harju.
TEN-T on lyhenne sanoista Trans-European Transport Networks. Se on kaksitasoinen liikenneverkko, joka muodostuu ydinverkosta ja kattavasta verkosta. Ydinverkon on määrä valmistua vuoden 2030 loppuun mennessä ja kattavan verkon taas vuoden 2050 loppuun mennessä.
Ydinverkkoon on valittu yhdeksän ydinkäytävää. Nämä käytävät priorisoidaan myös investointien valinnassa. Suomessa päärata sekä valtatiet 4 ja 29 välillä Helsinki – Tornio kuuluvat tällä hetkellä TEN-T-ydinverkkoon, mutta eivät ydinkäytäviin.
Suomen läpi kulkee kaksi ydinkäytävää: Skandinavia – Välimeri sekä Pohjanmeri – Itämeri. Ne ulottuvat aivan eteläisimpään Suomeen ja yhdessä yhdistävät Suomen Ruotsiin, Viroon ja Venäjään. Suurin osa Suomesta jää kuitenkin ydinkäytävien ja siten myös EU:n rahoituksen ulkopuolelle.
Ehdotettu laajennus muuttaisi tilannetta selvästi. Sen seurauksena Pohjanmeri – Itämeri -ydinkäytävä kattaisi Suomen rataverkosta pääradan ja Oulu – Tornio -radan ja liittäisi ne Luulajan kautta Pohjois-Ruotsiin.
Päätös ei siis koske ainoastaan pohjoista Suomea, vaan koko valtiota. Kun iso osa Suomen liikenneväylistä asettuu osaksi TEN-T-verkostoa, Harju uskoo, että liikenne nopeutuu monissa paikoissa Helsingin ja Tornion välillä.
– Liikenteen kehittämiskohteita tulee luultavasti myös lisää, koska yhteyksiä aletaan tarkastella Euroopan standardien kautta, Harju kertoo.
Asia koskee myös Ruotsia. Pohjanmeri – Itämeri -ydinkäytävää ehdotetaan laajennettavan niin, että se kulkisi eteläisestä Ruotsista Luulajaan ja edelleen Pohjois-Norjan Narvikiin.
Ruotsi on aiemmin ollut sillä kannalla, että pohjoisia liikenneväyliä ei ole tarpeen ottaa mukaan TEN-T-verkkoon. Suomen hallitus taas on työskennellyt voimakkaasti verkon laajentamisen puolesta.
Harjun mukaan onkin nyt tärkeää, että Suomi ei lipsuisi kannastaan, jotta ehdotus hyväksyttäisiin. Esitys menee seuraavaksi Euroopan parlamentin ja jäsenmaiden käsittelyyn.