Tarkoituksena on elvyttää laskussa olevaa Euroopan taloutta, ja tueksi EKP haluaa nyt kansallisia päätöksiä. Mario Draghin mukaan keskuspankin tehtävänä ei ole huolehtia pankkien voitoista.
Euroopan keskuspankki (EKP) teki torstaina odotetusti päätöksiä, joilla se pyrkii elvyttämään euroalueen taloutta.
Pankin neuvoston torstaina tekemän päätöksen mukaan peruskorko laskee -0,5 prosenttiin, kun se tähän saakka on ollut -0,4 prosenttia.
Toisena merkittävänä elvytystoimena EKP aloittaa arvopaperien oston markkinoilta marraskuun alusta alkaen. Kuukausittain tähän käytetään 20 miljardia euroa. Ostoja jatketaan siihen saakka, että korkoa aletaan nostaa.
– Toimenpiteet auttavat suojaamaan rahoitusta erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille, perusteli EKP:n pääjohtaja Mario Draghi.
Yksimielisyys tarpeesta, mutta ei tavoista
Tarkoituksena on elvyttää laskussa olevaa euroalueen taloutta.
EKP:n mukaan kuluvan vuoden toisella neljänneksellä kasvu oli 0,2 prosenttia, kun se vielä alkuvuonna oli 0,4 prosenttia.
Euroalueen koko vuoden bruttokansantuotetta koskevaa ennustetta laskettiin 1,1 prosenttiin.
Draghin mukaan neuvosto oli yksimielinen siitä, että jotakin pitää tehdä. Toimista ja niiden mitoituksesta yksimielisyyttä ei sen sijaan ollut.
– Mutta äänestyksiä ei tarvittu, koska enemmistö oli niin selkeä.
Talouskasvun tukemisen ohella EKP pyrkii jarruttamaan laskevaa inflaatiota ja saada sen kääntymään sopivasti nousuun.
Tavoitteena on olla mahdollisimman lähellä kahta prosenttia, mutta sen alle.
– Reagoimme liian alhaiseen inflaatioon yhtä voimakkaasti kuin reagoisimme liian korkeaan. Näkymänä on ollut 0-0,5 prosentin inflaatio. Siksi päätimme toimia nyt.
Toimenpiteiden jälkeen inflaation ennustetaan ensi vuonna olevan prosentin ja seuraavana vuonna puolitoista prosenttia.
– Uskomme, että tämä paketti riittää.
"EKP ei huolehdi pankkien voitoista"
Negatiivisista koroista on haittaa muun muassa eläkerahastoille. Joissakin maissa tavalliset ihmisetkin joutuvat tällä hetkellä maksamaan pankeille omista talletuksistaan.
Pääjohtajan mukaan haitallisia sivuvaikutuksia seurataan tarkasti.
Hän sanoo kuitenkin negatiivisia korkoja välttämättömiksi, sillä ne tukevat talouskasvua. Tämä puolestaan hyödyttää hänen mukaansa niin eläkeyhtiöitä kuin kansalaisiakin.
Toisaalta miinusmerkkinen korkotaso syö myös pankkien kannattavuutta.
– Euroopan talous on pankkipohjainen, ja siksi meidän työkalumme on luotonannon sääteleminen. EKP:n tehtävänä ei ole huolehtia pankkien voitoista.
Draghin mukaan pankeilla on monissa maissa suurempiakin ongelmia kuin negatiivinen korko. Nämä liittyvät muun muassa digitalisaatioon ja pankkijärjestelmän heikkouksiin.
Viesti jäsenmaille oli selvä
Pääjohtaja heitti pallon euroalueen jäsenmaille.
Draghin mukaan esimerkiksi viimeaikainen työpaikkojen syntyminen euroalueella on ollut pitkälti keskuspankin toimenpiteiden ansiota.
– Miten kiihdytetään kasvua niin, että korkoa voidaan nostaa? Vastaus on kansallinen finanssipolitiikka.
Nyt kaikkien maiden pitääkin hänen mukaansa tehdä kasvua tukevia päätöksiä.
Draghilta kysyttiin lehdistötilaisuudessa suoraan, haluaako hän antaa jäsenmaille viestin siitä, ettei EKP voi jatkuvasti rientää apuun.
– Kyllä, ehdottomasti.
Danske Bank: markkinat pettyivät
Markkinat näyttävät pettyneen päätökseen tai sen numerosisältöön, arvioi Danske Bankin päästrategisti Valtteri Ahti.
Hänen mukaansa koronlaskun odotettiin olevan vielä hieman suurempi. Arvopaperien osto-ohjelman kokokin oli ennakkoarvioita pienempi.
– Mutta ohjelman pituus on avoin, mikä oli yllätys.
Pieni pettymys näkyi muun muassa Euron heikkenemisenä pian päätöksestä kertomisen jälkeen.
Ahti arvioi, että elvytysohjelman vaikutus euroalueen talouteen jää vähäiseksi.
Koronlaskulla EKP tavoittelee luotonannon yrityksille kasvavan, minkä puolestaan toivotaan lisäävän investointeja.
Toisaalta korko oli jo selvästi negatiivinen.
– Talletuskoron lasku vieläkin matalammalle tasolle tuskin lisää merkittävästi luotonantoa yrityksille.
