Unkarissa yli kaksi kolmasosaa teollisuudesta on ulkomaalaisten hallussa. Kommunistisen järjestelmän kaaduttua 90-luvun taitteessa Unkariin tulvi valtavasti ulkomaisia sijoituksia. Ja kun pustalle tuotantolaitoksia perustaneiden yritysten listaa lukee, joukosta löytyy varsin tuttuja nimiä: Nokia, Elcoteq, Perlos, M-Real, Stora Enso, Kemira, Rannila, Helkama.
Suomalaistaustaisia tuotannollisia yrityksiä Unkarissa on parikymmentä ja kaikkiaan arviolta viitisenkymmentä suomalaisyritystä on läsnä maassa jollain tavalla. Vielä muutama vuosi sitten Unkarin suurin vientiyritys oli autonvalmistaja Audi, nyt kahden kärjessä ovat Nokia ja Elcoteq.
Nokian Komáromissa sijaitsevaa matkapuhelintehdasta tituleerataan maailman suurimmaksi kännykkätehtaaksi. Elcoteq muutti Euroopan toimintojensa pääkonttorin Budapestiin vain muutama viikko sitten.
"Meidän Euroopan-johtajamme asuvat viidessä eri maassa. Käytämme hirveän paljon aikaa matkustamiseen. Nyt keskitämme voimamme Budapestiin, jossa käytännössä ovat lähellä myös meidän markkinamme", perustelee Elcoteqin Euroopan-tuotantojohtaja Harri Ojala.
Työn hinta viidennes
suomalaisen hinnasta
Kylmälaitteita suurille juomatehtaille valmistava Helkama Forste on toiminut Unkarin Tatassa viitisentoista vuotta.
"Unkari on hyvä kohde meille siksi, että olemme täällä lähellä asiakkaitamme. Tämä on edullinen alue tuotannolle. Ne olivat tärkeimmät syyt, kun päätimme tulla tänne", muistelee toimitusjohtaja Seppo Kaikkonen.
Juuri tässä tuotantokustannusten alhaisuudessa piilee suurin huolenaihe suomalaisen ammattiyhdistysväen parissa. Unkarilainen linjatyöläinen maksaa tällä hetkellä alle viidenneksen siitä mitä suomalainen. Ja itäeurooppalaiseksi unkarilainen on vielä kallis. Slovakiasta ja varsinkin Romaniasta ja Bulgariasta löytyy työntekijöitä, joiden palkka on selvästi tätäkin alhaisempi.
Kännykän kuoria valmistava suomalainen Eimo myi liiketoimintansa taiwanilaiselle Foxconn-yritykselle. Foxconn ilmoitti taannoin, että Suomessa vähennetään satoja työpaikkoja. Tällaiset uutiset saavat tehdastyöläisen helposti kananlihalle.
"Ei kilpailukyky lähde työvoiman vähentämisestä. Se lähtee päinvastoin volyymistä. Me olemme saaneet lisättyä markkinaosuuksia myös Suomessa. Tietysti on sanottava, että kaikkia tuotteita ei varmasti pystytä valmistamaan Suomessa. On järkevää ostaa joitakin tuotteita muualta", Kaikkonen sanoo.
Työpaikkoja siirtyy
itään väistämättä
Elcoteqin tuoreimmat investoinnit kertovat suunnasta, johon ollaan menossa. Intiassa vihittiin tehdas vastikään, ja seuraavana on vuorossa Pietari. Tuotantojohtaja Harri Ojala ei kaunistele tulevaisuudenkuvaa:
"Tuotanto menee sinne missä ovat asiakkaat. Meidän toimitusaikamme ovat alle kahdeksan tuntia, joten meidän on oltava lähellä asiakkaitamme. Sama pätee Kaukoitään. Kun asiakkaat toimivat Kiinassa ja jos haluamme olla heidän toimittajiaan, meidän täytyy olla paikan päällä."
Sekä Ojala että Kaikkonen sanovat täsmälleen samaa: jos yritysten Keski-Euroopan markkinoiden tuotanto ei olisi Unkarissa, sitä ei olisi missään. Suomesta käsin on mahdotonta hoitaa kaikkea kauppa, he perustelevat.
Elcoteqin tuotantojohtaja vannottaa, että Suomessa on tulevaisuudessakin tietotaitoon ja korkeaan teknologiaan perustuvia elektroniikka-alan töitä. Mutta sitten tulee kylmä suihku:
"Tämän alan tuotantotoiminta tulee väistämättä siirtymään lähemmäs markkinoita, mikä käytännössä tarkoittaa Kaukoitää", Harri Ojala toteaa.