Ketolan lentokenttä muutaman kilometrin päässä Kemijärven keskustasta on ulospäin hyvin vaatimattoman näköinen. Kiitoradan läheisyydessä on pari paikallisen lentokerhon konetta, lentokonehalli ja kerhorakennus sekä vastikään paikalle siirretty parakki. Mutta parakin edessä oleva katapultti ja sen päälle nostettu pieni lentoalus paljastavat, miksi alue on aidattu ja vartioitu.
"Tavoitteenamme on kehittää tänne Euroopan johtava miehittämättömien ilma-alusten testilentokeskus. Siihen meillä ovat olemassa erittäin hyvät edellytykset", Robonic Ltd Oy:n operaatiopäällikkö Petri Erävaara kertoo.
Robonicin omistama Arctic Test UAV Flight Center on toiminut Kemijärvellä vuodenpäivät. Yritys aikoo laajentaa osaamistaan arktisissa oloissa tehtäviin testeihin. Lisäksi yritys haluaa olla mukana mahdollisessa yhteiseurooppalaisessa miehittämättömien ilma-alusten pilottioperaattorikoulutuksessa.
Vaaralliset ja tylsät työt UAV-koneille
Miehittämättömien lentoalusten (Unmanned Aerial Vehicle eli UAV) kehittelyssä on vasta muutamia kymmeniä kansainvälisiä toimijoita, jotka ovat suunnitelleet koneita lähinnä eri maiden puolustusvoimien käyttöön. Ensimmäisenä miehittämättömät ilma-alukset tulivat operatiiviseen käyttöön Israelissa vuonna 1982. Nykyisin UAV-lentotiedustelujärjestelmiä on käytössä monissa maissa. Suomen puolustusvoimat on operoinut miehittämättömillä lentoaluksilla vuodesta 2002.
Robonic Ltd Oy:n toimitusjohtaja Juha Moisio kertoo, että valtaosa miehittämättömistä koneista on edelleen sotilaskäytössä, mutta siviilikäyttö kasvaa kaiken aikaa.
"Miehittämättömillä koneilla korvataan työtehtäviä, jotka ovat ihmisvoimin hoidettuina tylsiä, likaisia tai vaarallisia. Armeijoissa tällaisia ovat muun muassa tiedustelulennot", hän sanoo.
Mahdollisuuksia siviilikäytössä
Miehittämättömien koneiden siviilikäyttömahdollisuudet kasvavat sitä mukaa kun tekniikka kehittyy. Moisio luettelee pitkän listan kohteita, joissa UAV-koneet ovat joskus todellisuutta.
"Koneita voidaan käyttää vaikkapa rahtilennoilla, öljyn ja mineraalien etsinnässä, rajanvalvonnassa, poliisin sekä palo- ja pelastustoiminnan apuna, ympäristönsuojelullisilla lennoilla, tieteellisissä tutkimustehtävissä, kartoitustöissä, säälennoilla ja viestiliikennetehtävissä."
Moisio arvioi, että sen jälkeen kun keksitään varma sense and avoid -järjestelmä eli törmäyksenesto, UAV-koneet tulevat lentämään miehitettyjen lentojen seassa.
Kemijärvi hyvä sijoituspaikka
Sotilaskäytön lisäksi myös kasvava siviilikäyttö oli tärkeä tekijä, kun Robonic ryhtyi suunnittelemaan testilento- ja koulutuskeskusta Kemijärvelle. Testilentoyrityksen Robonic perusti vuonna 2005, mutta jo vuoden kuluttua ajatuksen syntymisestä toiminta oli valmis käynnistettäväksi.
"Maailmalla on useita testilentokeskuksia, mutta Kemijärvi on sijainniltaan useimpiin nähden ylivoimainen. Ilmatilaakin testaajilla on Itä-Lapissa käytettävissä maksimissaan jopa 11 000 neliökilometriä", Erävaara kertoo.
Vilkkaasti liikennöityyn Keski-Eurooppaan vastaavia testilentokeskuksia on mahdotonta rakentaa, sillä ilmatila on aivan liian ruuhkainen.
Vuodessa neljä kuukautta testejä
Kemijärven kaupunki omistaa Ketolan lentokentän rakenteineen. Ilmatieteen laitos puolestaan on rakentanut kentälle sääaseman.
"Me olemme vuokranneet kaupungilta tilat ja ostamme tarvitsemamme palvelut. Kenttä on tarpeitamme ajatelleen hyvässä kunnossa. Kaupunki on remontoinut käytännöllisen toimistorakennuksen, joka sopii maksimissaan 20 hengen työporukalle. Kemijärven kaupunki on kaiken aikaa ollut hyvin voimakkaasti hankkeemme takana. Ilman kaupungin myönteistä suhtautumista testilentokeskuksen perustaminen tänne ei olisi ollut mahdollista", Erävaara kertoo.
Tällä hetkellä testilentokeskuksen käyttöaste on vielä vaatimaton. Erävaara laskee, että jos käyttäjiksi saadaan muutama eurooppalainen operaattori, niin Kemijärvelle olisi mahdollista saada testitoimintaa noin neljäksi kuukaudeksi vuodessa.