Eurooppa eli vielä vuosi sitten toisenlaisissa tunnelmissa kuin nyt. Päällimmäisenä huolena oli selviäminen kuudetta vuotta jatkuneesta taloustaantumasta. Pian ajan riento muuttuikin rajuksi ja repiväksi. Euroopassa vallitsee yhtäkkiä sodanuhka, jonka on aiheuttanut kansainvälisille sitoumuksille selkänsä kääntänyt Vladimir Putinin hallitsema Venäjä.
Maanosa joutui uuden tilanteen eteen sen jälkeen kun Venäjän tunnuksettomat sotajoukot valtasivat Ukrainaan kuuluneen Krimin niemimaan alkuvuodesta. Teko vaikutti käsittämättömältä, mutta taustalta oli havaittavissa Venäjän suurvaltahaaveita sekä Ukrainan vallanvaihto, jonka leviämisen Putin halusi estää Moskovaan.
Krimin jälkeen Venäjä ryhtyi avustamaan ase-, miehistö- ja tarviketoimituksin Ukrainasta eroon pyrkiviä separatistijoukkoja Itä-Ukrainassa. Siviilit joutuivat keskelle verisiä taisteluja.
Muutamassa kuukaudessa ehti sattua monta kansainvälistä yhteisöä kauhistuttanutta tapahtumaa, pöyristyttävimpänä Hollannista Malesiaan matkalla olleen matkustajakoneen rikollinen alas ampuminen heinäkuussa. Todisteiden mukaan koneen 298 matkustajaa murhasi ilmeisesti Venäjältä ilmatorjuntaohjuksen kuljettanut separatistijoukkio. Alas ampumisen kansainvälinen tutkinta pääsi alkamaan pahasti myöhässä ja on edelleen kesken.
Sotilaallisen toiminnan lisäksi Krimillä ja itäisessä Ukrainassa järjestettiin omalaatuinen vaalinäytelmä, jossa naruja veteli Putinin hallinto.
Molempien alueiden asukkaat päätyivät kannattamaan ainoaa vaihtoehtoa, joka vaaleissa oli tarjolla: joko suoraa liittymistä Venäjään tai läheistä yhteistyötä sen kanssa. Vain muutama Venäjään kytköksissä oleva valtio tunnusti vaalien tuloksen.
Psykologinen sodankäynti vääristeltyine informaatioineen ja nettitrolleineen tuli vuoden mittaan tutuksi eurooppalaisille.
Euroopassa kysellään, mihin Venäjä pyrkii ja mitä mahtaa olla edessä. Yhden vastauksen antaa sitoutumaton venäläinen lehti Novaja Gazeta, joka pitää vuoden 2014 tapahtumia kenraaliharjoituksena.
Novaja Gazetan (13.11.) tulkinnan mukaan Venäjä haluaa saada käyttöönsä arktisen alueen runsaat luonnonvarat kuten kaasun, öljyn ja jalometallit. Krimillä ja Ukrainassa Venäjä halusi näyttää, että se kykenee ottamaan omansa tarvittaessa vaikka voimatoimin, kansainvälisestä mielipiteestä piittaamatta. Todellinen tavoite on pohjoisessa.
Voi olla, että uusi kylmä sota on alkanut. Putinin Venäjän näyttöhaluja on kasvattanut 1990-luvun sekasorrosta juontuva alemmuudentunne. Putin on palauttanut itsetunnon ja uhon sekä pystynyt kääntämään talouden suuntaa öljynviennistä saadulla vauraudella. Öljyn tipahtanut hinta raaka-ainemarkkinoilla on kuitenkin jumiuttanut kasvun. Venäjä on taantuva talous, jolla ei ole pitkälle jalostettuja vientituotteita.
Putin saattaa etsiä talouslamaan ulkoisen syyllisen ja tarjoilla viholliskuvan tv-kanavien välityksellä kansalle. Se ei tietäisi hyvää muulle maailmalle.
Pääkirjoitus