Helsinki
Euroopan alueet valtioiden sisällä ovat saamassa lisää omaa päätösvaltaa ja pelisäännöt vallankäytölle, jos Euroopan neuvoston toimesta neuvoteltu asiakirja hyväksytään Helsingissä.
Helsinkiin on kokoontunut liki kaikista Euroopan neuvoston 44 jäsenmaasta kunta- ja aluehallinnosta vastaava korkein virkamiesjohto omaan konferenssiinsa, jonka pitäisi päättää yhteisistä raameista alueelliselle itsehallinnolle.
Euroopan kunta- ja aluehallintoministereiden konferenssia johtaa Suomen alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen. Pääministeri Paavo Lipponen avaa konferenssin torstaina.
Edellisen kerran alueministerit kokoontuivat vajaa kaksi vuotta sitten Istanbulissa. Helsingin konferenssiin odotetaan 150 osanottajaa. Ministereitä tulee noin 20 maasta. Saapumatta ovat vain Andorran, Liechtensteinin ja Luxemburgin kunta-asioita hoitavat virkamiehet tai ministerit.
Itsehallinnon
merkitys kasvaa
Euroopan neuvoston jäsenmaiden piirissä on erilaisia käsityksiä siitä, millainen asema alueellisen itsehallinnon peruskirjalle pitäisi antaa.
"Moni maa kuten Suomi toivoo asiakirjasta valtioiden välistä sopimusta. Huomattava osa Euroopan neuvoston jäsenmaista toivoo asiasta suositusta", kertoi ministeri Korhonen konferenssin ennakkotiedotustilaisuudessa.
Hän painottaa, että jokaisessa maassa alueiden itsehallinnon merkitys on korostunut. Suomessa siihen on osaltaan vaikuttanut Euroopan unionin jäsenyys.
Unionin alue- ja rakennepolitiikka pyrkii antamaan alueille itselleen vahvan aseman niiden kehittämisessä.
Suomessa alueellista itsehallintoa edustavat viime vuosikymmenen puolivälissä perustetut maakuntien liitot. Niissä kansanvaltainen ohjaus perustuu kuntiin.
Suomen kunnille
lisää ymmärrystä
Korhonen toivoo, että suomalainen kuntapohjainen hallintokäsite tunnustettaisiin aluehallinnon käsitteeksi koko Euroopan neuvoston piirissä.
"Suomessa kunnilla on Euroopan ja ehkä maailmankin vahvin itsehallintoasema verotusoikeuksineen ja sitä kaikki eurooppalaiset eivät ymmärrä", painottaa Korhonen.
Johtaja Philip Blair Euroopan neuvoston sihteeristöstä kertoo, että viime aikoina neuvoston piirissä on selvästi huomattu, kuinka tärkeää vallan hajauttaminen hallinnossa on. "Demokratiaa pitää viedä lähemmäksi kansalaisia."
"Euroopan neuvosto ja erityisesti Helsingin konferenssi on päättänyt pyrkiä yhteisiin eurooppalaisiin standardeihin alueellisen itsehallinnon toteuttamisessa. Alueellisella tasolla ei ole vielä mitään asiakirjaa, mutta nyt sellainen aiotaan hyväksyä Helsingissä."
Blair ei ottanut keksiviikkona kantaa siihen, pitäisikö alueellisen itsehallinnon asiakirjan olla pelkästään suositus vai peräti peruskirja, jonka jäsenvaltiot voisivat hyväksyä.
"Tärkeintä on, että aluetasollakin Euroopassa pitää olla tietyt demokraattiset periaatteet", hän painottaa.
Euroopan neuvoston hyväksymä sopimus jättäisi kullekin valtiolle itselleen lopullisen päätösvallan sopimukseen liittymisestä. Suositus puolestaan koskisi välittömästi kaikkia jäsenmaita, mutta ei olisi oikeudellisesti sitova.
Blair kertoo, että asiakirjan sisällöstä vallitsee lähes täydellinen konsensus, yksimielisyys. Hallinnon käytännön järjestämismuodot jäisivät kokonaan valtioiden itsenäiseen harkintaan.
Asiakirjan yksi keskeisimpiä tavoitteita on turvata demokratisoitumiskehitystä itäisen Keski-Euroopan ja Itä-Euroopan maissa.