Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves on selvästi ja auttamatta suomenmielinen. Hän puhuu Suomen vaikutuksesta virolaisiin selviönä, joka istuu lujassa virolaisten minuuden ytimessä. Palasena sitä kirjavaa kokonaisuutta, jota sanotaan identiteetiksi.
Keskiviikkona Ilves tulee Turkuun luennoimaan juuri siitä: identiteetistä.
Toomas Hendrik Ilves syntyi Tukholmassa, mutta siirtyi lapsena perheensä kanssa Yhdysvaltoihin. 1980-luvun alussa, kolmikymppisenä psykologian maisterina, hän tuli Saksaan amerikkalaisten ylläpitämän Radio Free Europen eli Vapaa Eurooppa -radion Viron toimitukseen.
Niinä aikoina syntyi ja kehittyi konkreettinen strategia vapaan Viron tasavallan palauttamiseksi.
Unelmasta tuli totta. Ilves astui ensimmäistä kertaa miehityksestä vapautuneen kotimaansa kamaralle ja lähti saman tien takaisin Yhdysvaltoihin, uuden tasavallan suurlähettilääksi Washingtoniin.
Oma vahva tuote
haaveena
"Vuonna 1991 Viron kansantulo oli 800 Yhdysvaltain dollaria vuodessa per henkilö. Nyt, pahimpien lamalaskelmien mukaan, kansantulo on sama kuin vuonna 2006 eli 21 500 dollaria: melkein kolminkertainen. Sanoisin, että ei huono. Työttömyys on tosin nyt melkoisesti suurempi kuin kolme vuotta sitten, ja se huolestuttaa", Ilves ylpeilee.
"Talous lähti nousuun lähinnä sillä, että rakensimme sen osan, joka neuvostoaikana täysin puuttui: palvelut ja oman infrastruktuurin. Niitä olemme kehittäneet. Mutta tarvitsisimme ehdottomasti jonkin vahvan tuotteen - Skypen lisäksi - joka kannattaisi globaalissa taloudessa. Sillä Viro nostaisi itsensä lamasta", Ilves pohdiskelee.
Toinenkin keino on näköpiirissä: eurovaluuttaan liittyminen. Se on Viron hallituksen ensisijainen tavoite, Ilves vakuuttaa - siitä huolimatta, että julkisuudessa on epäilty työttömyyden nousun ja heikon rahatilanteen heikentävän maan mahdollisuuksia täyttää eurokelpoisuuden ehdot.
Kaksi vuotta sitten Ilves esitti haastattelussa, että nopein tapa täyttää euroalueen ehdot olisi lama, joka taltuttaisi laukkaavan inflaation.
"Se oli vitsi!", hän puolustautuu nyt.
"Absurdia kyllä, olemme nyt siinä tilanteessa. Mutta en tietenkään toivonut lamaa, enkä ole siitä tyytyväinen", Ilves vakuuttaa.
Vyötä joudutaan
kiristämään
Hän määrittelee Viron tilanteen tasan puun ja kuoren väliin.
"Emme voi elvyttää talouttamme lainarahalla, niin kuin Suomi. Jos velkaannumme, emme täytä ehtoja. Rahoitusvaje ei saa ylittää kolmea prosenttia. Mutta olemme nyt niin lähellä tavoitetta, ettemme hellitä. Kunhan pääsemme euroon, talous helpottuu. Sen jälkeen velkaantuminenkin on helpompaa", Ilves uskoo.
Puuttuvat rahat joudutaan siis nyt säästämään vyötä kiristämällä. Mutta siihen virolaiset ovat tottuneet.
"Sosiaaliturvamme on suhteellisen hyvässä kunnossa - päinvastoin kuin Suomessa luullaan", Ilves tömäyttää.
Viron eläkejärjestelmää
kopioidaan muualla
"Puhe virolaisen markkinatalouden painotuksesta sosiaalipolitiikan kustannuksella on tyhmä myytti. Se ei ole totta. Meidän sosiaaliturvamme on vertailukelpoinen suomalaisenkin järjestelmän kanssa, kunhan ottaa huomioon, että meillä on vähemmän rahaa", presidentti Ilves vakuuttaa.
WHO on Ilveksen mukaan kehunut, että Viron sosiaalijärjestelmä on paras samalla taloustasolla painivista maista.
"Eläkejärjestelmäämme kopioidaan suurimmassa osassa Itä-Euroopan maita. Palkkoja koskeva tasaveromme on 33 prosenttia, eli eurooppalaista keskitasoa. Sitäpaitsi ulkomaalaisten ei pitäisi valittaa verotuksestamme: hehän ne verorahat saavat, kun virolaiset joutuvat naapurimaihin töihin", Ilves heittää.