Torstaina alkavalle EU:n kaksipäiväiselle huippukokoukselle on asetettu poikkeuksellisen kovia odotuksia. Kokousta on edeltänyt viikkojen paini, jossa markkinavoimat ovat pompotelleet koko euroaluetta kovalla kädellä.
Jos huippukokous ei löydä keinoja ratkaista euroa uhkaava kriisi, edessä voi olla mitä tahansa. Kysymys on euron kohtalosta ja samalla koko EU:n kyvystä tai kyvyttömyydestä hoitaa asioita.
Markkinavoimat ovat kansainvälisten luottoluokituslaitosten suulla ilmaisseet jo tahtonsa: ellei syvenevään velkakriisiin löydy avaimia, luottoluokituksen lasku uhkaa jo parhaita kolmen A:n maita, Suomi mukaan lukien. Se tietäisi uusia ongelmia ja isoa lisälaskua myös tähän saakka taloutensa säntillisesti hoitaneille maille.
Nyt on tultu tilanteeseen, jossa EU ei yksinkertaisesti voi enää lykätä kovia päätöksiä. Mikä tahansa ei riitä, vaan tarvitaan selkeitä ratkaisuja, jotka johtavat siihen, että talouskuri saadaan pitämään ja siitä lipeäviä maita rangaistaan automaattisesti.
Huippukokouksen alla suurimpien ja vaikutusvaltaisimpien euromaiden -- Saksan ja Ranskan -- johtajat Angela Merkel ja Nicolas Sarkozy linjasivat yhdessä halunsa kirjata tiukempi talouskuri EU:n perussopimukseen.
Tiukemman talouskurin kannalla ovat kaikki vastuulliset maat, joskin menettelytavoista ollaan eri mieltä.
Sekä pääministeri Jyrki Katainen (kok.) että valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) ovat korostaneet Suomen halua tiukentaa sääntöjen valvontaa, koventaa rangaistuksia rikkojille ja tehdä rangaistuksista automaattisia eikä määräenemmistöllä päätettäviä. Niinikään Suomi pitää tärkeänä, että pankit ja sijoittajat kantavat oman vastuunsa tulevaisuudessakin.
EU:n perussopimuksen muutokseen suhtaudutaan sen sijaan epäillen, sillä se vaatisi kaikkien jäsenmaiden yksimielisen hyväksynnän. Tämä ruletti veisi liikaa aikaa eikä ole mitään takeita siitä, että ehdotus menisi läpi kaikkien EU-maiden päätöselimissä. Aikaa ei ole enää hukattavaksi.
EU:n presidentin Herman Van Rompuyn mukaan talouskuria voidaan tiukentaa euromaiden keskinäisellä budjettisopimuksella ilman, että koko perussopimus avataan.
Sopimuksessa tulee velvoittaa euromaat sitoutumaan tiukemmin yhteisiin budjettivajetta ja valtionvelkaa koskeviin sääntöihin. Ne ovat jo olemassa, mutta niiden mukaan ei ole eletty. Se laukaisi kriisin. Sääntöjen mukaan valtiontalouden alijäämä on pidettävä alle kolmessa ja velka alle 60 prosentissa bkt:stä.
Romahduksen partaalla taiteillut Italia hyväksyi viikonloppuna 30 miljardin euron ohjelman julkisten menojen vähentämiseksi. Markkinat kiittivät heti, ja Italian velkapaperien korot laskivat.
Euromailta vaaditaankin nyt kovia ja konkreettisia otteita. Velkakriisimailla ei ole muuta tietä kuin jatkaa vyönkiristystä. Niin ikäviä kuin päätökset ovatkin, ne on rohjettava tehdä, sillä velan paisuttamisen aika on auttamatta takanapäin.