Euromaat makustelevat lähiaikoina, mikä olisi poliittisesti siedettävä tapa hoitaa Kreikalle sen tarvitsema lisätuki. Aputalkoisiin kyllästyneiden äänestäjien eteen ei haluttaisi viedä enää yhtään uutta lainapakettia, mutta Kreikka tarvitsee eri arvioiden mukaan vielä ainakin 10 miljardia selviytyäkseen ensi vuoden loppupuolesta eteenpäin.
Euroryhmän puheenjohtaja Jeroen Dijsselbloem myönsi torstaina EU-parlamentin talousvaliokunnassa, että maa todennäköisesti tarvitsee lisätukea meneillään olevan, ensi vuoteen ulottuvan tukipaketin lisäksi. Hän kiersi kuitenkin tiukasti kyselyt siitä, olisiko kyseessä kolmas lainapaketti.
– En ole puhunut uudesta lainasta Kreikalle. Sanoin, että on syytä olettaa, ettei Kreikka tämän ohjelman päätyttyä ole täysin päässyt ongelmistaan ja päässyt rahoitusmarkkinoille, ja että lisätuki voi olla tarpeen.
Päätös Kreikan tuen säätämisestä voidaan tehdä marraskuussa, jolloin saadaan uusin raportti maan edistymisestä säästöissä ja uudistuksissa. Maan rahantarve sinänsä ei ole aivan akuutti. Kiirettä aiheuttavat kansainvälisen valuuttarahaston säännöt, joiden mukaan se voi osallistua tukeen vain jos maan rahoitus on kunnossa vuodeksi eteenpäin.
Velanleikkuu käytännössä mahdotonta
Todella tehokas keino saada Kreikan talous kestävälle pohjalle olisi suora velkojen anteeksi antaminen. Se on kuitenkin käytännössä mahdotonta erityisesti euromahti Saksan vastustuksen vuoksi. Sen sijaan Kreikan lainataakkaa voi olla mahdollista vielä helpottaa esimerkiksi korkoja alentamalla ja laina-aikoja pidentämällä, kuten on tehty Irlannin ja Portugalin kanssa. Näiden keinojen teho on kuitenkin rajallinen.
Dijsselbloem korosti, että mikä tahansa uusi helpotus edellyttää Kreikan pysymistä sovitussa uudistustahdissa. Sovitusta tahdista jääminen tähän asti on kuitenkin yksi syy Kreikan lisärahoituksen tarpeeseen.
Kreikka on kyllä edennyt julkisen sektorin kutistamisessa ja muissa säästöissä ja uudistuksissa, mutta muun muassa valtion omaisuuden myyminen on takunnut.