Paljon rahaa käsitteleville kaupan alan työntekijöille on kuluneiden kolmen euroviikon aikana ilmaantunut käsiin selvästi aiempaa enemmän nikkeliallergian tyyppisiä altistusoireita.
Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut ovat ilmoittaneet Palvelualojen ammattiliittoon tapauksista, joissa jopa useimmille saman työpaikan työntekijöille on ilmaantunut ihottumaoireita, kertoo PAM:in toinen varapuheenjohtaja Kaarlo Julkunen.
Liitto aikoo selvittää ensin eurokolikkojen nikkelipitoisuudet ja ongelman laajuuden, ja jos tarvetta on, ratkoa sitä yhdessä työsuojeluviranomaisten kanssa. "Osan ongelmasta selittänee se, että rahanvaihtojakson siirtymäaikana kolikkoja käsitellään enemmän", Julkunen sanoo.
"Mutta kun työterveyshaitat ovat kaikkien tiedossa, tätä ongelmaa ei pitäisi olla."
Liikaa suuria seteleitä
Julkunen arvostelee euron käyttöönoton valmistelua liian salaiseksi.
"Salaamista perusteltiin väärennöksien pelolla, mutta ei työsuojelu saa sen takia kärsiä. Varsinkin, kun viallisia eurorahoja on kuitenkin päässyt liikkeelle ihan virallistakin tietä", hän puuskahtaa.
"Sitäpaitsi pankkiautomaateista pitäisi saada myös pieniä seteleitä. Vaihtorahaa tarvitaan liikkeissä huomattavasti aikaisempaa enemmän, kun ihmisillä on enimmäkseen 20 euron seteleitä."
Nikkeliallergia on ollut kaupan alalla ongelma jo kauan, ja monien työntekijöiden työt on jouduttu järjestelemään uusiksi niin, ettei allergikko joudu käsittelemään rahaa.
Rahapajassa ihmetellään
Rahapajan toimitusjohtaja Raimo Makkonen kummeksuu PAM:in jäsenten oireita.
"Nikkelin määrä on laskenut reippaasti verrattuna markkoihin ja penneihin. Sitäpaitsi eurokolikkoja on liikkeellä vain miljardi, markkoja oli kaksi miljardia", hän huomauttaa.
Kaikissa viidessä markkamääräisessä oli nikkeliä, eurokolikoista sitä on vain kahdessa. Nikkeliä sisältävien kolikoiden kappalemäärä siis vähenee 95,5 prosenttia euroon siirryttäessä.
"Tietysti vanhoja kolikoita on nyt ollut liikkeellä paljon, kun niitä on palautettu", Makkonen pohtii.
Nikkelitön ei kelvannut
Kun eurorahoja suunniteltiin, pohjoismaat ajoivat kolikkoja kokonaan nikkelittömiksi. Allergiaa ja työsuojelua ei kuitenkaan koettu ongelmiksi Keski-Euroopassa.
"Kolikoiden koostumus on nyt kaikissa 15 maassa sama, ja euron tulo romahduttikin nikkelipitoisuudet esimerkiksi Ranskassa, Saksassa ja Englannissa, joissa nikkeliä on käytetty paljon enemmän kuin Suomessa", Makkonen kertoo.
Nyt keskustelu nikkelipitoisuuksista on kuitenkin herännyt Suomen lisäksi ainakin Hollanissa.
"Nyrkkisääntönä voi pitää, että mitä vähemmän kolikossa on keltaista, sitä enemmän siinä on nikkeliä. Suomessa kolikot ovat olleet aina hyvin keltaisia, ja se onkin alunperin suomalainen keksintö."
Hopeisen värin rahoihin tuovaa nikkeliä käytetään kolikoissa, koska se sietää hyvin korroosiota ja kestää kulutusta. Yhden ja kahden euron rahoissa nikkeliä käyttämällä on myös saatu kolikoihin erityisiä turvatekijöitä.