Oulu Kuivasjärveläiset ovat kirineet kakkospaikalta ykköseksi Oulun kaupunginosien asukkaiden tulotilastossa. Aikaisempi ykkönen Värttö-Maikkula sai tyytyä kakkostilaan ja mäntyläläiset olivat nousseet kolmosiksi. Peräpään paikkoja puolestaan pitävät aikaisempaan tapaan kaukovainiolaiset, taskila-toppilalaiset ja tuiralaiset.
Kuivasjärveläisten keskimääräistulot nousivat vuonna 1999 reiluun 25 500 euroon. Kolmen vuoden kasvu oli huikeat 7 800 euroa, eli liki 45 prosenttia. Vuosikymmenen alkupuolella kasvu oli vain 13,5 prosenttia.
Pienimmillään viime vuosikymmenen kasvu oli Taskila-Toppilassa, jossa tulot kasvoivat vain reilut kymmenen prosenttia.
Kuivasjärvellä oli koko vuosikymmenen kasvu huikeat 64 prosenttia, Mäntylässä 45 prosenttia ja Madekoskella 41 prosenttia. Oulun kaupunkilaisten alueittaiset tuloerot ovat selvästi kasvaneet.
"Erojen kasvu on suurempaa kuin suurimpien kaupunkien välillä", sanoo kymmenen suurimman kaupungin sekä Oulun kaupungin eri alueiden tuloeroja tutkinut geoinformatiikan professori Jarmo Rusanen Oulun yliopiston maantieteen laitokselta.
Erot huolestuttavat
Rusasen mielestä alueiden tuloeroissa lähestytään huolestuttavaa rajaa. "Jos eriytyminen jatkuu, saattavat sosiaaliset ongelmat lyödä yli laidan."
Tarkkaa kynnystä "hyväksyttävälle" eriarvoisuudelle ei voida Rusasen mielestä asettaa. "Tämä on trendi, jota kannattaa seurata ja jonka kanssa kannattaa olla tarkka."
Rusanen pelkää, että erojen kärjistyminen huomataan liian myöhään. Alueittainen pahoinvointi voi näkyä vaikkapa rikollisuutena, huumeiden käyttönä ja muina häiriöinä.
Viime laman aikana tuloerot tasaantuivat. Nyt taantuma saattaa lisätä eroja. "Toisaalta ilmassa näyttää olevan myös vinkkejä siitä, että näin ei tapahtuisi. Muun muassa viimeisimpien väestötietojen mukaan väestön keskittyminen on hidastunut."
Rusasen tutkimus perustuu postinumerojaotteluun ja siinä verrattiin valtionverotuksen
alaisia vuosien 1990, 1996 ja 1999 tuloja. Kaikkiaan Oulun kaupungissa on tällä perusteella 22 aluetta. Tämä poikkeaa hieman kaupungin omassa tilastoinnissaan käyttämästä kaupunginosajaottelusta, jossa on vain 15 aluetta. Postinumerojaottelussa esimerkiksi Pikisaari ei ole omana alueenaan.
Koko maan reilun 2 700 postinumeroalueen joukossa Kuivasjärvi oli 56:nnellä, Värttö-Maikkula 87:nnellä ja Mäntylä 190:nnella sijalla vuonna 1 999. Tuira puolestaan miehitti sijan 1 299.
Kaikki Oulun postinumeroalueet sijoittuvat koko Suomen listan paremmalle puoliskolle. Tilaston ykköstilaa pitävät hallussaan Helsingin kuusisaarelaiset reilun 67 000 euron tuloillaan asukasta kohden ja kakkosena on Espoon Westend.
Oulun kaupunginjohtaja Kari Nenonen on yllättynyt siitä, että Kuivasjärvi on noussut tulotilastojen ykkösalueeksi. "Ehkä siihen vaikuttaa teknologiakylän läheisyys", arvelee Nenonen.
Nenosen mielestä kasvaneet tuloerot ovat tämän ajan tosiasia. "Tulonsiirroilla eroja voidaan vähentää, mutta kaupunki voi vaikuttaa omilla toimenpiteillään niihin vähän. Kaupungin sosiaalitoimi voi vaikuttaa jonkin verran, mutta perustan luo yleinen talous- ja sosiaalipolitiikka."
Kaupungin kaavoituksella pyritään siihen, että eri alueiden väestörakenne olisi monipuolinen. Se koskee kuitenkin vain uusia alueita. Asutuilla alueilla ei ole meneillään mitään suuria kaavoituksia."