Hintojen arviointi euroissa tuottaa edelleen vaikeuksia suomalaisille.
Kuluttajatutkimuskeskuksen perjantaina julkaiseman tutkimuksen mukaan kuluttajien hintatietoisuus heikkeni euroon siirtymisen myötä, mutta palautuminen on ollut hyvin hidasta.
Eniten on heikentynyt iäkkäimpien hintatietoisuus. Syy huonoon hintatietoisuuteen on tutkijoiden mukaan se, että valuutan vaihtuminen ei muuttanut vain yksittäisiä hintoja, vaan koko mittayksikkö vaihtui.
Hintatietoisuuden palautumista on hidastanut myös yritysten hinnoittelun hajautuminen. Yritysten hinnoittelun sopeutuminen euroon on kesken ja muutosprosessi hinnoittelussa on ollut käynnissä koko euroajan.
Markka-aikana valtaosa hinnoista päättyi 90 penniin ja normaalisti käytettyjen hintojen väli oli yksi markka. Nyt hinnat ovat paljon kirjavampia. Osa hinnoista on edelleen suoraan markoista euroon käännettyjä, esimerkiksi 9,90 markkaa on 1,67 euroa. Toisaalta yhdeksään senttiin päättyvien hintojen määrä on koko ajan lisääntynyt.
Tankkaajien käytös muuttui
Oman lusikkansa soppaan työntävät huoltoasemat, sillä polttoaineiden hinnat ilmoitetaan kolmen desimaalin tarkkuudella. Syyksi kauppiaat sanovat sen, että yhden sentin vaihteluväli on liian iso.
"Jos ero olisi sentin eli kuusi penniä ja se pyöristettäisiin vanhaan ajattelutapaan kahteen senttiin, silloin liikuttaisiin jo koko katteen hinnassa", perustelee kauppias Juha Rasila Haukiputaan Seo-Haukikulmasta.
Rasila muistelee, että penniaikaan jo kahden pennin ero huoltoasemien välillä ohjasi kuluttajaa ostopäätöksessä. Euron tulon myötä tankkaajien hintaherkkyys väheni, mutta senttihintojen erot tulevat koko ajan tutummiksi. Sen sijaan öljylämmittäjille eurohinnat tuottavat edelleen hankaluuksia.
"Polttoöljykaupassa ostokset tehdään kahdesti vuodessa, ja puolen vuoden aikana edellinen hinta hämärtyy tyystin. Täytyy aina kaivaa vanhaa hintaa esille ja usein pitää laskea hinta vanhassa valuutassa", Rasila sanoo.
Euromaissa
eroja
Euroon sopeutumisessa on suuria maakohtaisia eroja. Irlannissa ja Portugalissa kuluttajat ovat kokeneet selvästi vähemmän hankaluuksia kuin esimerkiksi Ranskassa ja Italiassa. Suomi sijoittuu vertailussa keskikastiin.
Euromaiden kansalaiset näkevät kielteisimpänä pitkän sopeutumisprosessin euromääräisiin hintoihin ja yleensä euron omaksumisen arvon mittana. Ihmiset uskovat kuitenkin, että euron tuomat taloudelliset hyödyt ovat haittoja suuremmat.
Huono hintatietoisuus saattaa osaltaan selittää mielikuvat hintojen noususta. Aiempien tutkimusten mukaan euroon siirtyminen ei juuri nostanut hintoja, vaikka kuluttajat näin uskoivat.