Kolumni

Eu­ro­edus­ta­jil­le se mikä heille ta­sa­puo­li­ses­ti kuuluu

Kun poliitikot kotimaassa korottavat palkkojaan, alkaa melkoinen rähinä.

Kun poliitikot kotimaassa korottavat palkkojaan, alkaa melkoinen rähinä. Kun suomalaiset europarlamentaarikot laskevat ansioitaan, ei ole kuulunut pihahdustakaan. Taisi käydä niin, että uutinen Euroopan parlamentin palkkauudistuksesta jäi pahasti juhannuksen jalkoihin. Brysselistä kuului kuitenkin kummia: vuosia jauhetusta palkkauudistuksesta on viimein tehty päätös.

Jos jokainen jäsenmaa sen hyväksyy, pienenee suomalaisten europarlamentaarikkojen palkka, kun taas uusien jäsenmaiden parlamentaarikoilla se pääsääntöisesti nousee, eikä ihan vähän nousekaan. On kyse tasa-arvosta.

Nykyisessä järjestelmässä meppien palkka on ollut sidoksissa poliitikkojen palkkaan kotimaassa. Esimerkiksi Latvian edustaja on saanut 800 euroa työstä, josta italialaiselle maksetaan 11 000 euroa. Kovin motivoivaa ei saman työn tekeminen ole, jos toisen tilille tipahtaa tuhat euroa vähemmän kuin toisen.

Tästä eteenpäin kaikki saavat 7 000 euroa, mikä saattaa tuntua yhä paljolta, mutta ei se ihan niin ole. Euroedustajana olo on toki rahakasta hommaa, mutta jatkuvaa matkustelua ja pitkiä päiviä europarlamentissa ei ihan ilmaiseksi tekisi kukaan. Tai näin päin: vähemmästäkin maksetaan enemmän.

Suomalaisedustajan peruspalkka on ollut tähän asti noin 5 000 euroa kuukaudessa, mutta kiinteät kulukorvaukset ovat nostaneet ansioita huomattavasti.

Epäreilua on ollut se, että mepit ovat saaneet taskuunsa businessluokan lipun verran rahaa, vaikka ovat lentäneet säästöluokassa. Nyt kulkukorvauksia aletaan maksaa kuittien mukaan. Ne, jotka ovat halunneet hävyttömästi hyödyntää erikoista järjestelmää, ovat panneet taskuunsa jopa tuhansia euroja kuukaudessa.

Mutta kaikki ei ole vielä varmaa ennen kuin heinäkuuksi aiottu äänestys on ohitse. Mutta aika varmaa se on, koska poliitikon kasvot eivät oikein enää kestä kuititonta menoa. Nyt yli 400 meppiä oli valmiina yhtenäispalkkaan. Silti yhä noin 90 äänesti parlamentissa uudistusta vastaan ja saman tyhjää.

Uudistuksen ehtona on vielä se, että kaikki jäsenet hyväksyvät uudistuksen. Jos näin käy, järjestelmä olisi käytössä vuonna 2009 eli seuraavan vaalikauden alussa.

Mutta, mutta: ei uudistusta ilman siirtymäkautta. Jäsenmaat voivat niin halutessaan ottaa järjestelmän käyttöön vasta kahden vaalikauden jälkeen. Tämä tarkoittaa, että nykyiset europarlamentaarikot voivat halutessaan pitäytyä vanhassa järjestelmässä, jos heidät valitaan uudelleen. Ensikertalaiset siirtyvät automaattisesti uuteen systeemiin.

Europarlamentissa kahdeksan vuotta istunut Heidi Hautala on taistellut palkkauudistuksen puolesta koko meppiuransa ajan sillä seurauksella, että häntä on haukuttu oman pesän likaamisesta. Hän on vakuuttanut kuinka tärkeää palkkojen yhtenäistäminen on niin, että kulukorvausjärjestelmästä tulee kestävä ja läpinäkyvä.

Nyt se alkaa sitä olla, mutta Hautala on jo kotimaassa. Ei siis mitään turhaa touhua.

Pesän likaamisesta pahimman ryöpyn Hautala sai vuoden 1999 eurovaalien iltamissa, kun tuolloin pääministerinä ollut Paavo Lipponen avasi sanaisen arkkunsa. Hänen mielestään Hautala sai äänikuningattaren arvon toisia moittimalla ja kaivelemalla toisten etuisuuksia.

Lipponen näki, että EU-parlamentin uskottavuus kärsii moisesta populistisesta toiminnasta. Ehkei kuitenkaan ihan niin, vaan jospa tässä käykin tasan toisin päin.