EU:n huippukokous ei syttynyt Ranskan toivomalle hankkeelle. Pääministeri Sipilän mukaan Suomi on valmis joustamaan jonkin verran.
Bryssel
Ranskan ja Saksan ajama yhteinen budjetti euroalueelle ei nytkähtänyt eteenpäin euromaiden huippukokouksessa Brysselissä. Suomi monen muun euromaan kaltaisesti suhtautuu asiaan varauksellisesti.
– Me ei nähdä sille hirveästi tarvetta, sanoi pääministeri Juha Sipilä Brysselissä euromaiden huippukokouksen jälkeen.
Suomi on kuitenkin jonkin verran valmis joustamaan asiassa. Euroalueen budjetti voitaisiin mahdollisesti luoda osaksi EU-budjettia nyt neuvoteltavien rahoituskehysten sisällä.
– Jos se on EU:n budjetin sisällä, niin voidaan sitä kautta tukea esimerkiksi näitä rakenteellisia uudistuksia, mitä euroalueen mailla tarvitaan, Sipilä pohti.
Ranskan suuri tavoite
Sipilän innottomuus on silti hyvin selvä.
– Meillä on jo aika paljon näitä instrumentteja, jotka on tarkoitettu näiden investointien ja rakenneuudistusten tukemiseen. Hirveän moneen paikkaan niitä ei kannata rakentaa.
– Toivottavasti se on lopulliselta kooltaan riittävän pieni, Sipilä sanoi.
Euroalueen budjetti on erityisesti Ranskan suuri tavoite. Saksan tuen se sai hankkeelle viime viikolla.
Ranska haluaa eurobudjetista suhdannetasaajan, koska pelkkä budjettikuri ei Ranskan mukaan riitä antamaan välineitä kriisien hoitamiseen.
Tiekartta pankkiunioniin
Suomen mukaan valtio pystyy ottamaan kriisiaikana velkaa kriisin hoitamiseen, jos hyvinä aikoina vyötä on pidetty tarpeeksi kireällä.
Ranskalaiset ovat huomauttaneet, että vaikka ennen viime vuosien finanssikriisiä Irlannin ja Espanjan budjettitilanne oli kohtuullisen hyvä, kriisi pääsi iskemään niihin täysillä.
Brysselin huippukokous eteni monissa muissa eurouudistuksissa. Valtiovarainministerit alkavat nyt valmistella tiekarttaa pankkiunionin loppuunsaattamiseksi.
– Sitouduttiin myöskin valmistelemaan talletussuojan osuus siitä. Suuntaviivat talletussuojasta on nyt linjattu, Sipilä sanoi.
Hänen mukaansa Suomi pitää yhteistä talletussuojaa tärkeänä elementtinä pankkien ja valtioiden kohtalonyhteyden katkaisemiseksi.
EVM auttaa jäsenmaita
Huippukokous pääsi myös sopuun Euroopan vakausmekanismin kehittämisestä.
Rahoitusvaikeuksissa olevat euroalueen jäsenmaat voivat saada tietyin edellytyksin rahoitustukea Euroopan vakausmekanismista. Samalla edetään myös hallittujen velkajärjestelymenettelyiden luomisessa valtioille.
Sipilän mukaan kokouksessa sovittiin, että pankkien kriisinratkaisurahaston tueksi luodaan tukijärjestely osana Euroopan vakausmekanismia.
Rahoitusmarkkinoilla on viime aikoina suhtauduttu epäillen italialaisten kykyyn ja haluun hoitaa itse maassa uhkaava pankkikriisi.
Epäluulot hälvenivät
Huippukokouksessa Italialla on selvä tarve mennä kriisien yhteistorjunnassa muita nopeammin eteenpäin. Italialaisten esiintyminen kokouksessa kuitenkin rauhoitti Sipilää.
– Italia korosti, että euroeropuheet ovat liioiteltuja. Ei heillä mitään sellaisia aikomuksia ole. He jatkavat työtä esimerkiksi pankkisektorin riskien pienentämiseksi. Monet epäluulot, mitä itselläkin kokoukseen tullessa oli, ne ovat nyt hälventyneet, Sipilä sanoi.
EVM jakaa rahaa
Euroopan vakausmekanismi EVM (European Stability Mechanism, ESM) on euromaiden perustama kansainvälinen rahoituslaitos.
EVM:n avulla pyritään turvaamaan euroalueen rahoitusvakaus.
EVM:n avulla voidaan myöntää rahoitustukea EVM:n jäsenmaille, jotka ovat joutuneet talousvaikeuksiin. Tukea saavat tällä hetkellä Kreikka ja Kypros.
Rahoitustuen myöntämiselle on asetettu tiukat ehdot.
Tukea myönnetään vain, jos tilanne uhkaa koko euroalueen ja sen jäsenmaiden rahoitusvakautta.
Rahoituslaitoksen lainanantokyky on 500 miljardia euroa.
EVM:n toiminta alkoi vuonna 2012.