Suomessa on parhaillaan hyvä talouden veto päällä. Pääsimme runsas vuosi sitten mukaan maailmantalouden piristyvään kasvuun. Vuoden takaiset talousennusteet osoittautuivat aivan liian varovaisiksi ja talouskasvu pääsi yllättämään positiivisesti. Hyvä kasvu alkoi vuoden loppupuolella näkyä myös parantuvana työllisyytenä.
Yhä useampi suomalainen myös hyötyi parantuneesta taloudesta.
Juuri tällä hetkellä maailmantalouden ja euroalueen kasvu on kaikesta päätellen ripeää. Talouden nopeimmat indikaattorit viestivät vuoden lähteneen erittäin hyvin liikkeelle. Olisi luontevaa, että kasvuvauhti hieman hidastuisi loppuvuotta kohden. Pitää muistaa, että euroalueen ja Suomen väestörakenne ei enää helposti mahdollista pysyvää yli kolmen prosentin kasvuvauhtia. Työvoima ei enää kasva.
Useimmat ennustajat luottavat tällä hetkellä myös siihen, että kasvu jatkuisi hyvänä lähiajat. Näin tekee esimerkiksi IMF, joka nosti tammikuussa ennusteitaan. Rahasto odottaa maailmantalouden kasvun säilyvän korkealla tasolla myös ensi vuonna. Toteutuessaan tämä tarkoittaisi hyvää kysyntää myös suomalaisille tuotteille ja palveluille.
Talous näyttää siis lukujen valossa hyvältä. Voimme kuitenkin yrittää hahmottaa, mistä mahdolliset huonot uutiset voisivat tulla. Voimmeko luottaa kasvun jatkumiseen?
Viime vuosi oli siitä poikkeuksellinen, että ilmeisiä talouden riskitekijöitä oli huomattavan vähän. Ennustajilla oli vaikeuksia sanoa, mistä seuraava lama tulisi. Poliittinen järjestelmä oli myllerryksessä monessa maassa, mutta näistä myllerryksistä seurasi varsin vähän vaikutuksia talouteen ja talouspolitiikkaan.
Kasvu oli tasapainoista eikä esimerkiksi inflaatiopaineita ollut käytännössä missään näkyvissä. Huoleton kasvu oli viime vuoden teema.
Aivan viime viikkoina tilanne on kuitenkin muuttunut. Ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen markkinoilla keskustellaan ylikuumenemisen mahdollisuudesta, erityisesti Yhdysvalloissa.
USA palautui Eurooppaa nopeammin finanssikriisistä ja on kasvanut sen jälkeen jo lähes 10 vuotta. Työttömyysaste on laskenut jo 4,1 prosenttiin. Käytännössä maa on lähellä täystyöllisyyttä.
Tilannetta on nyt muuttanut Amerikassa päätetyt veroleikkaukset. Kongressi sai republikaanien äänillä päätettyä aivan loppuvuonna verouudistuspaketin, joka käytännössä tarkoittaa verojen leikkaamista etenkin yrityksiltä, mutta jossain määrin myös kotitalouksilta. Osa verouudistuksista tulee myös voimaan nopealla aikataululla. Liittovaltion budjettialijäämän pelätään lähes kaksinkertaistuvan suhteessa BKT:hen ensi vuoteen mennessä.
Tämä on saanut korot nousemaan ja osakemarkkinat hermoilemaan tammi-helmikuussa. Markkinat havahtuivat huomaamaan, että maassa elvytetään taloutta verohelpotusten kautta pitkän nousukauden päätteeksi. Lisäksi tuoreimmat tilastot palkoista lisäsivät hermostuneisuutta.
Pelkona on, että palkkojen ja kuluttajahintojen nousu kiihtyy. Tällöin keskuspankki joutuisi jarruttamaan samalla kun verojen kautta elvytetään. Oltaisiin tilanteessa, jossa on oltu usein ennenkin.
Inflaation kiihtyminen pakottaisi keskuspankin lopettamaan talouden juhlat. Tämä tarkoittaisi ennakoitua ripeämpää korkojen nousua.
Euroopan kannalta tilanne on kuitenkin olennaisesti rauhallisempi. Nousukausi on kestänyt selvästi lyhyemmän ajan.
Työttömyysaste on lähtenyt alentumaan, mutta on vielä kuitenkin kaksinkertainen Yhdysvaltoihin verrattuna. Puheet ylikuumenemisesta tuntuvat hyvin ennenaikaisilta.
Saksassa voimakas työmarkkinajärjestö IG Metall sai juuri solmittua suomalaisittain hyvän palkkasopimuksen. Palkkoja nostetaan 4,3 prosenttia samalla kun työntekijät saivat lisää joustoa työaikoihin. Olisi kuitenkin yllätys, jos näin kovat palkkaratkaisut leviäisivät muihin maihin helposti. Saksa erottuu taloudessaan selvästi useimmista muista euroalueen maista.
Jos katsoo EKP:n viestejä, heidän keskeinen murheensa on vielä liian alhainen, ei liian nopea inflaatio.
Taloudessa voi tapahtua luonnollisesti monenlaisia ennustamattomia yllätyksiä. Tilanne näyttää kuitenkin Suomen kannalta lupaavalta.
Euroalueella on aivan liian aikaista puhua ylikuumenemisesta ja korkojen voimakkaasta noususta. Jotta saisimme suomalaisten arkeen vaikuttavia huonoja uutisia Yhdysvalloista, inflaation ja palkkojen täytyy yllättää siellä vielä selvästi. Tämä on nyt kasvanut riski, mutta ei kuitenkaan millään tavalla varma asia.
Korkojen nousun pitää USA:ssa olla hyvin merkittävää, jotta kasvu muualla maailmassa hyytyisi.
Tällä hetkellä voimme vielä nauttia maailmantalouden vetoavusta. Jos vielä kotimaassa riittää malttia tasapainottaa alijäämiä ja pitää kotimaiset inflaatiopaineet euroaluetta alhaisempina, edellytyksiä hyvien aikojen jatkumiselle on edelleen olemassa.
Risto Murto on työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja.