Suurten suomalaisyritysten tulokset viime vuodelta ovat enimmäkseen ankeaa luettavaa. Olennaisempaa on kuitenkin se, mitä on edessä. Viennin elpymistä jarruttaa euroalueen heikko imu. Torstaina julkistetut tappiolukemat ovat rajuja: Outokumpu 470 miljoonaa. Rautaruukki 360 miljoonaa.
Ahlstrom 40 miljoonaa. Oli sentään pari pientä valopilkkuakin: Marimekko teki parin miljoonan, F-Secure yli neljän miljoonan euron voiton.
Ja sitten ylhäisessä kategoriassaan energiayhtiö Fortum: tulos yli 500 miljoonaa euroa plussalla. Yhtiö on hyvin hoidettu, mutta sen asema markkinoillakin on vakaa kuin kivitalolla Helsingin keskustassa: tappiota on suorastaan vaikea tehdä.
Kun viime vuoden tuloksensa tänään julkistavat muun muassa Stora Enso ja Neste Oil, kuva siitä, millaisilla jaloilla suomalainen teollisuus nyt seisoo, on jo kohtalaisen kattava.
Viime vuonna maailmanlaajuinen taloussyöksy koukkasi pohjan kautta, mikä selittää vientiteollisuuden ankeat tuloslukemat. Olennaisempaa on nyt se, miltä jatko näyttää. Lisää valoa tähän antaa tänään myös elinkeinoelämän suhdannebarometri.
Teknologiateollisuus, joka vastaa 60 prosentista Suomen viennistä, julkisti jo tiistaina arvionsa tulevasta. Se oli valitettavasti odotettua synkempi. Tilauskanta alan yrityksissä oli vuoden lopussa vielä 40 prosenttia matalampi kuin ennen lamaa. Jo viime vuonna toimialalta lähti joka kymmenes työpaikka, ja tänä vuonna kato jatkuu.
Jäistä vettä parempia aikoja odottavien suomalaisten niskaan kaatoi myös Kaupan liitto. Se arvioi työllisyyden heikkenevän vähittäiskaupassa tänä vuonna noin kolme prosenttia. Kaupan liitosta esitettiin tiistaina toive, että teollisuus ottaisi vetovastuun. Ainakaan teknologiateollisuudesta ei siihen vielä ole.
Suomessa kannattaakin varautua siihen, että vielä tämä vuosi mennään ta-loudessa kuin märkää poltellen. Näin siitä huolimatta, että maailmalta kuuluu hyviä uutisia: Kiinassa taottaneen jälleen kymmenen prosentin pintaan nousevat kasvuluvut. Yhdysvaltain talous taas kasvoi jo viime vuoden viimeisellä neljänneksellä reipasta 5,7 prosentin vauhtia.
Kiinnostava Yhdysvaltoja koskeva luku on sekin, että finanssikriisin alkukodissa talouden notkahdus jäi viime vuonna
2,4 BKT-prosenttiin. Kriisin syövereihin syyttömänä pudonneessa pienessä Suomessa lukema oli seitsemän prosenttia.
Suomen vientiteollisuutta koskeva iso ongelma on se, että meille tärkeimmällä alueella Euroopassa kasvukäyrälle palaaminen sujuu tahmeasti. Suomen kannalta erityisen pulmallista on, että syvälle sukelsi myös meille tärkeän vientimaan Saksan talous.
Suomea ja Saksaa yhdistää se, että kummankin maan taloudet ovat viennistä olennaisesti riippuvaisia. Siksi talouskriisi on kolhinut niitä niin rajusti.
Suomen onni on ollut se, että kuluttajien luottamus on säilynyt hämmästyttävissä lukemissa. Ne, joilla on töitä, ovat onneksi rohjenneet rahojaan myös käyttää.
Merkit talouskasvusta ja viennin elpymisestä tukevat luottamusta, mutta samaan aikaan vääjäämättä kasvava työllisyys voi murentaa sitä. Kotimainen kulutus ei loputtomasti voi toimia ainoana kasvua ja työllisyyttä tukevana polttoaineena. Tarvitaan vetoapua maailmalta.
Paremmat päivät palaavat tänne vasta sitten, kun vienti alkaa toden teolla vetää. Lamaa edeltäviin lukemiin ei päästä ennen kuin Eurooppa, etenkin euroalue, herää. Sen vuoksi EU:ssa pitäisi puhaltaa yhteen hiileen paljon pontevammin kuin nyt tapahtuu.