Tammikuun presidentinvaalit heijastelevat politiikan murrosta, jossa ehdokkaat eivät enää jakaannu vasemmisto-oikeisto-akselilla.
Keskeisempi jakolinja kulkee EU-myönteisten ja -vastaisten ehdokkaiden välissä.
Tätä mieltä ovat Turun yliopiston poliittisen historian tutkija Vesa Vares ja Tampereen yliopiston valtio-opin professori Heikki Paloheimo.
Heidän mukaansa kiista euron kohtalosta voidaan samaistaa suuriin jakokysymyksiin Suomen poliittisessa historiassa. Euronkohtalo vertautuu kysymykseen suomen kielestä, venäläistämistoimista sekä vasemmisto-oikeisto-jakoon.
Paloheimon mukaan EU-vastaisuus on kytenyt Suomessa tasaisena vuodesta 1994 asti, jolloin vähän yli 43 prosenttia äänesti EU:hun liittymistä vastaan. Nyt talouskriisi on vain tuonut vastustuksesta esiin.
"Monesti on sanottu, että eliitti on euromyönteisempää kuin kansa. Nyt vastustusta esiintyy eliitissäkin", Paloheimo kertoo.
Lue lisää torstain Kalevasta!