Markka elää vielä puheissa ja mielissä, vaikka eurot ovat olleet käsissämme jo vuoden päivät. Euron arvon omaksuminen perusteellisesti ei ollut niin nopeaa kuin monet kuvittelivat. Lapset ja nuoret ovat oppineet uuden rahan parhaiten, koska heidän muistiinsa markka ei ole syöpynyt yhtä tehokkaasti kuin vanhemmilla ikäluokilla.
Seija Suvirinta tunnustaa joskus harhautuneensa ajattelemaan markkoja ostaessaan eurolla hinnoiteltua tavaraa. Hän kuitenkin arvioi, että kokonaisuutena euron on vuodessa oppinut melko hyvin.
"Jos nyt vaihdettaisiin takaisin markkaan, ajattelisin euroissa. Alussa saatoin tehdä ostoksia huolettomammin, kun kaikki maksoi kuudesosan vähemmän markkaan verrattuna", hän sanoo.
Oulun yliopiston psykologian professori Timo Järvilehto sanoi jo keväällä, että euron oppiminen vie aikaa kauemmin kuin moni luulee. Mikään ei ole saanut muuttamaan tuota käsitystä.
"Nuorisolle euro on helpompi kuin vanhemmille ikäluokille, sillä he käsittelevät rahaa paljon. Setelit ja kolikot ovat selkeitä rahan tuotteiden arvon mittareita toisin kuin tilillä näkyvät numerot", Järvilehto huomauttaa.
Hän sanoo, että saattaa mennä viisikin vuotta, ennen kuin varttunut ihminen oppii kunnolla euron arvon. Esimerkiksi 55 sentin hahmottaminen on vaikeaa ilman, että vertaa sitä markka-arvoon. "Tarvitaan kiinnetuotteita, joiden mukaan euro on helppo mieltää. Moniko muistaa, mitä esimerkiksi maitolitra maksaa? Bensalitran hinnan ihmiset muistavat, sehän pyörii sopivasti euron paikkeilla", Järvilehto pohtii.
Kuluttajaliiton pääsihteeri Sinikka Turunen arvelee, että etenkin isoissa ostoksissa haetaan turvaa markoista. Päivän ostoksissa eurot alkavat olla jo arkipäivää.
Euro ei nostanut hintoja
Kansalaiset puhisevat ja kauhistelevat hintojen eurokorotuksia, mutta kokonaisuudessaan hinnat ovat pysyneet samalla tasolla kuin markka-aikana normaalia inflaationousua lukuunottamatta.
Sinikka Turusen mukaan tutkimukset osoittavat, että kokonaishintataso ei ole noussut siitäkään huolimatta, että kauppiailla oli suuri houkutus korottaa hintoja reilusti tasaeuroihin.
"Niin ei ole tapahtunut, mutta toki joitakin ylilyöntejä on tehty. Liittoon on raportoitu roimia korotuksia muun muassa kahviloiden ja pizzerioiden tuotteista sekä parkkimaksuista joissakin kaupungeissa. Tällaiset niin sanotut rumat korotukset ovat kuitenkin olleet volyymeiltaan niin vähäisiä, että ne eivät näy tilastoissa", Turunen sanoo.
Tasaeuroihin siirtyminen nosti kuntien avohoito- ja sairaalapalvelujen hintoja noin kuudella prosentilla. Heti alkuvuodesta kallistuivat hedelmät, mikä ei kuitenkaan ollut euron vaan Espanjan heikon sadon syy.
"Hinnannousuista valitettiin alkuvuonna hyvinkin taajaan, mutta loppuvuodesta valituksia on tullut vähän", Turunen sanoo.
Markkahinta turvana
On monipiippuinen kysymys, onko euro muuttanut rahankäyttöä. Turunen uskoo, että uuden rahan tultua ihmiset olivat ainakin aluksi varovaisia ostoksissaan.
Toisaalta numeromäärältään pienet hinnat saavat tuntumaan, että onpa halpaa, ja ostokynnys madaltuu.
"Aluksi näytti siltä, että ihmiset kuluttivat rahaa hupaisammin kuin markka-aikana, koska kaikki näytti olevan kuusi kertaa halvempaa kuin ennen. Se on kuitenkin tasaantunut, eikä kaupankäynnin määrä tunnu muuttuneen oleellisesti ainakaan päivittäistavarapuolella", sanoo kauppias Jukka Ruusu Oulun K-Market Suuredusta.
Kaupat ovat pitäneet markkahintoja esillä kauemmin kuin laki vaati. Esimerkiksi K-ryhmässä mennään pitkälle ensi vuotta ennen kuin edes aletaan keskustella markkahintojen poistamisesta.
Timo Järvilehdon mielestä markkahintojen näkyminen mahdollisimman pitkään on ollut kuluttajan kannalta hyödyllistä. "On ollut vaivatonta oppia uusi raha, kun vierellä on ollut markkahinta, josta tarkistaa."