Oulu
Pankkien perinteinen valuutanvaihto on vähentynyt huomattavasti euron myötä. Nordeassa valuutan myynti on puolittunut, ja ostomäärät huvenneet kolmanneksen. Osuuspankissa vaihto on vähentynyt reilulla kolmanneksella ja Sammossa viidesosalla.
Vaihdetuin valuutta on nyt Yhdysvaltain dollari. Seuraavaksi pyydetyimpiä valuuttoja, Ruotsin, Norjan ja Viron kruunuja vaihdetaan samaan tahtiin kuin ennenkin.
"Euromaiden valuuttaa yritetään vaihtaa todella vähän, eli tieto niistä on mennyt perille. Euromaihin vaihdetaan kuitenkin paljon matkasekkejä, kun ihmiset haluavat matkailla turvallisesti", Nordea-pankin palveluneuvoja Teija Kuparinen kertoo, mutta poikkeuksiakin löytyy.
Oululaissyntyinen, mutta Ruotsissa asuva Sami Virkkunen on tutustunut euroihin Saksassa, mutta koko euroaluetta hän ei muista.
"Yritin vaihtaa Suomen markkoja, mutta äkkiä minulle kassalla sanottiin, ettei niitä löydy enää", Virkkunen naureskelee.
Hän joutuu reissaamaan työnsä puolesta Euroopassa paljonkin, mutta enimmäkseen euroalueen ulkopuolella Tanskassa ja Norjassa. Silti hän pitää yhteisvaluuttaa niin kätevänä, että Ruotsikin saisi liittyä euromaihin.
Nyt euroalueeseen kuuluvat Suomen lisäksi Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Luxemburg, Portugali, Ranska, Saksa, Monaco, San Marino ja Vatikaani.
Tämän lisäksi joillakin mailla on myös merentakaisia osia. Esimerkiksi Ranskalle kuuluvat Martinique, Guadeloupe, Guyane, Réunion, Saint Pierre et Miquelon ja Mayotte ja Portugalin Azorit ja Espanjan Kanarian saaret venyttävät euroaluetta toisille mantereille.
Kuparisen mukaan pankin asiakkaat ovat antaneet yhteisvaluutasta paljon myönteistä palautetta. Matkailijat ovat tyytyväisiä, kun valuuttaa ei tarvitse vaihtaa, ja hintavertailuja on helpompi tehdä.
Turistibussilla
kolikoita hakemaan
Jokaisella euromaalla on kolikoissaan omat, kansalliset puolensa. Ne eivät vaikuta rahojen käytettävyyteen euroalueella, vaan kaikki kolikot käyvät kaikkialla. Jonkin verran pankin tiskille maksetaan muiden maiden euroilla, laskennassa ja tilityksissä niitä nähdään enemmänkin.
Eri maiden eurokolikoista on tullut keräilykohteita. Vaikka yhden ja kahden sentin kolikoita on liikkeellä noin viisi miljoonaa molempia, kysyntä ja tarjonta eivät tunnu kohtaavan.
"Meille on tullut bussilasteittain saksalaisia turisteja kysymään suomalaisia yhden ja kahden sentin kolikoita. Käsitykseni mukaan niistä ollaan valmiita maksamaan enemmänkin, kun ihmiset haluavat harvinaisuuksia kokoelmiinsa. Olen ollut ihan ymmälläni kyselyjen määrästä", Kuparinen kertoo.
Sana on kai kiirinyt turistien keskuudessa, sillä pikkukolikoita ei enää kysellä pankeista niin tiuhaan, suomalaisilta turisteilta sitäkin enemmän.
"Olen ollut nyt neljä viikkoa reissussa, ja melkein joka maassa meiltä kysyttiin kolikoita, kun ihmiset kuulivat meidän puhuvan suomea. Emme tienneet varautua tilanteeseen, veimme vain Saksaan tuttavaperheen lapsille kolikot, kun niitä oli pyydetty", Liisa Koski-Ahonen kertoo.
Vaikka reissussa oltiin viidessä maassa, Koski-Ahonen joutui vaihtamaan vain Sveitsin frangeja. Juuri kätevyyden takia Suomen markkaa ei ole ikävä.