Vaikka euro-rahan käyttöönotto sujui hämmästyttävän hyvin ja nopeasti, on euro-maiden maksujärjestelmissä edelleen suuria maakohtaisia eroja. Erityisesti pienet maksut liikkuvat maasta toiseen vielä varsin hitaasti ja kalliisti.
Integraatio kyllä etenee, mutta täysin yhtenäisestä rahoitusmarkkinasta ollaan vielä kovin kaukana, arvioi Suomen Pankin johtokunnan jäsen, pankinjohtaja Pentti Hakkarainen.
Vaikka integraatiossa on vielä aukkoja, euron käyttöön Euroopassa siirryttiin selvästi monien asiantuntijoiden epäilyjä sujuvammin. Monet epäilivät, ettei 300 miljoonaa ihmistä luovu noin vain kansallisista valuutoistaan. Suomessa eurot korvasivat markat kuluttajien lompakoissa viidessä päivässä, Hakkarainen huomauttaa.
Hämmästynyt Hakkarainen sanoo olevansa myös siitä nopeudesta, millä euro on korvannut arkikeskustelussa arvon mittana markan. Tietysti kuluttajat hintoja miettiessään muuntavat niitä euroista markoiksi, mutta niin tekevät toki pankkien ammattilaitsetkin.
Ennen Suomen Pankin kauttaan Hakkarainen seurasi eurovalmisteluja muun muassa Postipankissa, Leoniassa ja Sampossa; ja asiantuntijoillekin euro-maailman arvot olivat opettelussa.
Vanha fraasi taas esille
Sen verran suuren murroksen Hakkaraisen mukaan euro on kuitenkin aiheuttanut, että sen käyttöönoton vaikutukset ovat vielä monelta osin kesken. Euroopan yhteisen arvonmitan tasoittava vaikutus koetaan erityisesti palvelualoilla.
Eurokäteinen voimistaa kansainvälisten ketjujen kiinnostusta Suomesta. Paineen kasvu on jo huomattu, Hakkarainen huomauttaa.
Eurokäteisen vaikutuksista onkin nähty vasta alkupää. Taloushistorian alkuajoista saakka käytössä ollut fraasi, kilpailu kovenee, tulee taas kerran arkikieleen, Hakkarainen ennakoi.
Hän ei kuitenkaan huolestuisi ennakoimastaan kehityksestä: Suomessa ollaan varsin valmiita vastaanottamaan kansainvälisiä kilpakumppaneita. Mutta toisaalta: aika tietysti sitten näyttää, miten yritykset pystyvät kotikenttäetua hyödyntämään.
EU-maiden kansalaisille euroa markkinoitiin pelkästään positiivisin näkymin; yhteinen valuutta helpottaisi eloa ja esimerkiksi Suomessa laskisi kansallista hintatasoa.
Pentti Hakkarainen on varovainen, eikä täysin allekirjoita määritettä, koskapa kokemuksia ei ole vielä riittävästi. Ja jo nyt tiedetään, että yhteiseen rahaan liittyy muun muassa juuri kilpailun lisääntymisen aiheuttamia haasteita.
Yhteinen rahapolitiikka kasaa myös paineita euromaiden talouksien hoidolle. Ohittumassa olevaa taantumavaihetta edelsi Suomessa äärettömän suotuisan talouskehityksen kausi, jonka aikana euro toimi yllättävän hyvin. Mutta se on vielä Suomessa näkemättä, miten yhteinen rahapolitiikka ja raha toimii todella huonojen aikojen koettaessa.
Ruotsikin kohta euromaita?
Joka tapauksessa ensi kokemukset ovat hyviä: euro on tuonut Suomessa toivottua vakautta.
Vertailu naapurimaahan Hakkaraisen mielestä osoittaa myös tässä vaiheessa Suomen europäätöksen oikeaksi: Ruotsissa on omasta kruunusta kyllä jouduttu maksamaan sen verran paljon, että eurovastaisuus varmasti maassa laantuu.
Hänen mukaansa Ruotsin liittyminen euromaiden joukkoon olisikin Suomelle hyvä asia. Hän kertoo todenneensa, että finanssi- ja rahamaailman edustajat Ruotsissa euroon kyllä mielellään alkaisivat, mutta kun se siellä on koko kansan asia.