Alueellinen yhteistyö ei ole vaihtoehto Euroopan unionin ytimessä ololle, korostaa eduskunnan puhemies ja SDP:n puheenjohtaja Paavo Lipponen. Hän isännöi maanantaina Oulussa alkavaa Itämeren maiden parlamentaarikkojen konferenssia.
"Kun Itämeri-yhteistyötä nyt kehitetään, lähtökohdassa ja filosofiassa on tärkeää, että se ei ole mikään vaihtoehto sille, että olemme mukana EU:n ytimessä. Päin vastoin. Jos aiomme ajaa EU:ssa pohjoista ulottuvuutta ja Itämeren alueen etuja, jo senkin takia meidän pitäisi pyrkiä vaikuttamaan EU:n keskiössä ja rakentamaan unioniin tiivistyvää yhteistyötä", Lipponen korostaa.
Hänen mukaansa regionalismin kehittyminen ei merkitse sitä sitä, että unioni hajoaisi alueellisiin osiin. "Tällainen joidenkin tutkijoiden esittämä käsitys perustuu väärinkäsitykseen", Lipponen toteaa.
"Ei alueellista yhteistyötä ja sitä, että meidän pitää olla EU:n keskiössä pidä ollenkaan asettaa vastakkain. Unionin ytimessä olevilla mailla on väistämättä tiiviimpi yhteistyö. Se heijastuu kaikkiin asioihin, myös siihen, miten eri alueita kohdellaan. Tämä on poliittista realismia", Lipponen huomauttaa.
Hän lisää, että jos Suomi ei ole mukana tiiviissä yhteistyössä, meidän mahdollisuutemme viedä myös omaa asiaamme yhteiseen pöytään heikkenevät, samoin se, miten Suomen kannalta tärkeät Venäjä-suhteet hoidetaan. "Tuskin pohjoinen ulottuvuus olisi edennyt EU:ssa, jos olisimme vain seinän vieressä kulkijoita", Lipponen toteaa.
Lipposen mukaan Itämeren alueella tarvitaan isoa ja vahvaa unionia myös sen takia, että alueella on kaksi erityisen suurta maata, Saksa ja Venäjä.
Yhteinen intressi
ajattavana
EU:n laajentuessa Itämerestä tulee tietyllä tavalla unionin sisämeri.
"Se voidaan nähdä samanlaisena yhteistyöpiirinä kuin Välimeren alue. Itämeren mailla on yhteinen intressi ja etu ajettava esimerkiksi perusrakennehankkeissa. Kyse on siitä, että muun muassa liikennehankkeet otetaan yhtä lailla huomioon Itämeren ja Välimeren alueella."
Jatkossa nousee erikseen esiin myös kysymys kaikkein kaukaisempien alueiden asemasta tulevassa unionissa. "Myös Itämeren alueella on pitkien etäisyyksien takana olevia ja harvaan asuttuja alueita", Lipponen muistuttaa.
"Lisäksi on erittäin tärkeää yhteistyö Venäjän kanssa. Siinä on kysymys etujen yhteensovittamisesta ja prioriteeteista", Lipponen sanoo.
Hänen mukaansa venäläiset pitävät tärkeänä muun muassa liikennehankkeita, kun taas Suomi ja muut EU-maat korostavat ympäristökysymyksiä.
"Meidän pitää ymmärtää Venäjää ja mennä sitä vastaan, kuten olemme koko ajan tehneetkin. Näin Itämeren alueen yhteistyö toimii parhaiten", Lipponen toteaa.
Lipponen lisää, että Itämeren alueen kysymyksistä puhutaan tällä hetkellä monella foorumilla. Se oli keskeinen kysymys myös juuri pidetyssä Pohjoismaiden ja Baltian maiden puhemiesten kokouksessa. Pääministeriaikojensa viimeisimmissä EU-huippukokouksissa Lipponen kertoo saaneensa mm. Ranskan presidentiltä ja Italian pääministeriltä tukea ottaessaan Itämeren alueen esille, kun puhuttiin investoinneista eteläisen Euroopan tiehankkeisiin.
Lipponen uskoo, että Itämeren alueen yhteistyöstä kehkeytyy ajan myötä yhtä merkittävä alueellinen yhteistyö kuin pohjoinen ulottuvuus nyt EU:ssa on.
Todelliset rahavirrat
budjettia suuremmat
Puhemies Paavo Lipponen kertoo olevansa erittäin tyytyväinen pohjoisen ulottuvuuden etenemiseen osaksi EU-työtä. Asia nousi unionin agendalle Lipposen aloitteesta. Hänen johdollaan Suomi on jaksanut vuosia ajaa sitä sitkeästi eteenpäin.
Puheet siitä, että pohjoisessa ulottuvuudessa ei olisi edetty konkretiaan eivät Lipposen mukaan pidä paikkaansa. Hänen mukaansa merkittävä läpimurto parin viime vuoden aikana on ollut se, että eurooppalaiset rahoituslaitokset ovat tulleet aktiivisesti mukaan. Hankkeisiin saadaan euroja Euroopan jälleenrakennuspankilta ja Euroopan investointipankilta. Eräänlaisena ideamoottorina toimii Pohjoismainen investointipankki.
"Rahaa kanavoidaan monta kertaa enemmän kuin sitä EU:n budjetissa on ollut tai tulee koskaan olemaan. Sen takia voi syntyä väärinkäsityksiä. EU:n rahoitusosuus on vain murto-osa siitä, mitä todellisuudessa pohjoisen ulottuvuuden hankkeisiin on ohjattu", Lipponen huomauttaa.
Pohjoisen ulottuvuuden toinen toimintaohjelma tulee päätettäväksi joulukuussa EU:n Rooman huippukokouksessa. Lipposen mukaan valmistelu on edennyt hyvin."Näyttää siltä, että myös EU-komissio on jossain määrin aktivoitumassa pohjoisen ulottuvuuden hoitamisessa", hän iloitsee.
"Jo nyt on nähty se alkuperäinen ajatus, että pohjoinen ulottuvuus toimii koko unionin asiana. Se on meille hyvin tärkeä. Tässä on niin suurista asioista kysymys, ajatellaan vaikka energiaa ja ympäristöä sekä Venäjän suuria mahdollisuuksia."
Uusia kumppaneita
ja ulottuvuuksia
Lipponen kertoo, että tulevalla viikolla pidetään Moskovassa kokous, jossa on komissio, Italia, Venäjä, Suomi, Ruotsi ja myös Norja keskustelevat pohjoisen ulottuvuuden sosiaali- ja terveyskumppanuudesta. Sitä ryhdyttiin tekemään vuosi sitten Joensuussa pidetyssä foorumissa. Lokakuussa laaja konferenssi kokoontuu käsittelemään sosiaali- ja terveyskumppanuutta Norjassa, jonne pääministeri Matti Vanhanenkin (kesk.) on menossa.
Lipposen mukaan on erittäin arvokasta, että ymmärretään, miten suuri yhteinen etu meillä on kyseessä sosiaali- ja terveysasioissa Venäjän kanssa. Suomen hallitus valmistelee parhaillaan rahoituspäätöstä siitä, millaisella panoksella osallistumme sosiaali- ja terveyskumppanuuden järjestämiseen ja hallintoon. "Pääasia, että tämä raha löytyy. Näin Suomi osoittaisi osallistumistahtoa", Lipponen sanoo.
Pohjoiseen ulottuvuuteen on EU:n laajentumisen myötä tulossa uutuutena eräänlainen itäinen ulottuvuus. "Kehitetään yhteistyötä Ukrainan, Moldovan ja Valko-Venäjän kanssa. Tätä sanotaan yhteistyöksi uusien naapureiden kanssa", Lipponen kertoo.
Pohjoisessa ulottuvuudessa ensimmäinen merkittävä avaus oli ympäristökumppanuus. Sen rahastoon on koottu jo 190 miljoonaa euroa. Varoista suurin osa käytetään ydinturvallisuuteen, mutta myös ympäristövaikutuksiltaan tärkeisiin hankkeisiin ohjataan rahaa. " Pietarin puhdistamo on rakenteilla. Se puhdistaa 1,5 miljoonan pietarilaisen jätevedet. Sen vaikutus Suomenlahden ulapan tervehdyttämiseen on aivan ratkaiseva", Lipponen antaa esimerkin.