Turvallisuuspolitiikassa ajankohtaisin tarkastelukohde on SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kalliomäen mukaan Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehitys.
Kalliomäki lainaakin presidentti Mauno Koiviston arviota, että Nato-kysymys ei ole tällä hetkellä ajankohtainen Suomelle, vaan ajankohtainen on EU:n kehitys puolustuksen saralla.
Koivisto oli viime viikolla Kalliomäen vetämän Turvallisuus 2004 -työryhmän kuultavana. Puolueiden edustajista koottu työryhmä laatii vuoden loppuun mennessä valtioneuvostolle analyysin Suomen turvallisuusympäristön muutoksista.
Kalliomäki korostaa, että Suomella on oltava herkkyyttä ja valmiutta koko ajan tehdä linjatarkistuksia suuntaan tai toiseen.
Tänä keväänä EU:n tulevaisuuskonventissa pohditaan, miten unionin turvallisuuspoliittista ja myös sotilaallista yhteistyötä kehitetään.
Kalliomäki pitää yhtenä mahdollisuutena sitä, että EU:n puolustusyhteistyö tiivistyy ja Suomi on siinä mukana.
"Se johtaisi liittoutumattomuuspolitiikan harmaalle alueelle, jolloin doktriinin yksi osa eli sotilaallinen liittoumattomuus säilyisi, mutta muuten oltaisiin sisällä erittäin voimakkaasti", Kalliomäki arvioi.
EU:n sotilaskomitean päällikkö Gustav Hägglund on visioinut, että EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta muodostetaan Naton eurooppalainen pilari.
Kalliomäki ei näe tässä vaiheessa, että työryhmä päätyisi uusien johtopäätösten tekemiseen liittoutumattomuuden osalta. Työryhmän työ pohjustaa ensi vuonna eduskunnan käsittelyyn tulevaa ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa.
Hän arvioi, että selonteko antaa sellaisia eväitä, jotka tuovat aineksia seuraaviin presidentinvaaleihin ja vuoden 2007 eduskuntavaaleihin.
"Se luo kovan paineen ennakoivasti katsoa tilannetta", Kalliomäki sanoo.
Linjan muutokseen
oltava perustelut
Ministeri Jaakko Iloniemi tähdensi lauantaina Kalevan haastattelussa, että Suomen pitäisi liittyä Natoon mahdollisimman vakaissa oloissa. Hänen mielestään kriisin puhjettua Suomea ei enää huolittaisi Natoon. Iloniemi ihmetteli, kuka pystyy ennustamaan maailmantilanteen vuoteen 2007.
"Uusien johtopäätösten tekemiseen pitää olla herkkyys ja valmius", Kalliomäki myöntää. Hän on samaa mieltä Iloniemen kanssa siitä, että uudet ratkaisut pitää tehdä rauhallisissa ja vakaissa oloissa.
"Mutta silloin pitää olla myös pitävät perusteet linjan muutoksella. Sellaisia meillä ei ole tällä hetkellä. Pelkästään sen vuoksi ei pidä tehdä uusi päätöksiä", Kalliomäki painottaa.
Hän myöntää, että turvallisuusympäristön muutos on ollut raju. "Tietynlainen muutoksista johtuva epävarmuus on pysyvä, tehdyt analyysit osoittavat tämän."
"Liittoutumattomuuteen sisältyy vahva yhteistyö eri suuntiin. Se toimii hyvin ja sillä on laaja kannatus. Kynnys siitä luopumiseen on senkin vuoksi merkittävän korkea", Kalliomäki muistuttaa ja lisää, ettei "siihen pidä tietenkään tuudittautua".
Kalliomäen mukaan seuraavan hallituksen ohjelmaan kirjataan nykyinen sotilaallinen liittoutumattomuus. Hän kiistää, että puolueiden kesken olisi "sordiino" päällä vaalien alla turvallisuuspolitiikasta.
Liittoutumattomana Suomen epäillään jäävän EU:n päätöksenteossa tulevaisuudessa sivuraiteille. Kalliomäki kääntää kysymyksen toisaalle: "Voisiko Suomi vaikuttaa Natossa?" Hän muistuttaa, miten "superhypervaltio" Yhdysvallat on.
"Varmuusvarastot eivät
riitä isoon revohkaan"
Iloniemi on epäillyt, kuinka uskottava itsenäinen puolustuksemme on, kun meillä ei ole enää huomattavia kriisiajan varastoja.
Kalliomäki kertoo, että työryhmä ei ole asiaan perehtynyt.
Hän arvelee, että nykyiset varastot eivät varmastikaan riittäisi "samanlaisiin suuriin revohkoihin" kuin aiemmat sodat.
"Toisaalta sodan luonne on muuttunut."
"Kansa tietää
Nato-yhteyden"
Kalliomäellä on hiukan toisenlainen kokemus kuin Iloniemellä kansan käsityksestä Suomen ja Naton nykyisestä yhteistyöstä. Iloniemi arveli, että kansalaiset ovat aivan tietämättömiä siitä, kuinka pitkälle Suomi on yhteistoiminnassa Naton kansa.
Kalliomäki saa sellaista kansalaispalautetta, että "Kyllä me tiedämme, että yhteensopivuus Naton kanssa on viety niin pitkälle ja valinta on tehty ja sitten kohta lyödään kättä päälle".