Bryssel "Maailmanlaajuista yhteistyötä tarvitaan, jotta nopeita käytännön ratkaisuja kansainvälisen rahoitusjärjestelmän uudistamiseksi ja rahoitusmarkkinoiden sääntelemiseksi saadaan tehtyä."
Tämän tarkempaa yhtenäistä näkemystä Euroopan unionilla ei ole esittää Washingtonissa 15. marraskuuta järjestettävässä kansainvälisessä huippukokouksessa, jossa on määrä pohtia koko maailman kattavaa rahoitusarkkitehtuurin suurremonttia.
Brysselissä perjantaina pidetyssä epävirallisessa EU-huippukokouksessa valtionjohtajat olivat sen verran eri mieltä siitä, missä määrin maailman rahoitusjärjestelmää pitäisi säädellä Eurooppaan täydellä teholla tunkeutuneen talouskriisin keskellä, etteivät he saaneet otettua kantaa asiaan yksityiskohtaisesti.
EU-puheenjohtajamaan Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy sanoi kuitenkin kokouksen päätteeksi Brysselissä, että perusteellisten keskustelujen jälkeen unioni sai sovituksi hyvin yksityiskohtaisen Euroopan yhteisen viestin Washingtoniin, jonne 20 tärkeimmän teollisuusmaan ja nopean talouskasvun kehitysmaan johtajat kokoontuvat.
Sarkozy sanoi, että myös alun perin ulkopuolelle jätetyt Espanja ja Hollanti olisi otettava mukaan Washingtonin huippukokoukseen.
Washington vasta alku
Osa jäsenmaista haluaa entistä tehokkaampaa rajat ylittävää valvontaa, jottei yksikään rahoituslaitos maailmassa - edes veroparatiiseissa - jää enää valvonnan ulkopuolelle.
Etenkin Ruotsin pääministeri Fredrik Reinfeldt oli hätiköityjä päätöksiä vastaan, kun maailmanlaajuisia sääntöjä aletaan uudistaa perusteellisesti.
"Teemme nyt liian paljon ja liian nopeasti. Riskinä on ylisääntely", Reinfeldt pelkäsi.
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) toppuutteli Ruotsin huolia mutta jakoi Reinfeldtin mielipiteen siitä, että pankkikriisin kaikkia syitä ei vielä tunneta ja että siksi tarvitaan tarkka analyysi, johon uudistustoimenpiteiden pitää lopulta perustua.
"Ruotsi liioittelee, ja mielipide-erot tulevat kaventumaan, kun yksityiskohtia aletaan lopulta käsitellä. Washingtonissa on määrä sopia vasta alkuvaiheen valmisteluista, luoda yhteiset perusajatukset ja päälinjat. Valvontaa on joka tapauksessa jossain muodossa tehostettava, ja tästä kaikki jäsenmaat ovat yhtä mieltä", Vanhanen huomautti.
Sata päivää uuteen arvioon
Sarkozyn mukaan EU:lla on myös yhteinen näkemys maailman rahoitusjärjestelmän uudelleen järjestämisestä.
Hän esitti toista maailman taloushuippukokousta viimeistään sadan päivän kuluttua Washingtonin kokouksesta. Siinä päätettäisiin jo konkreettisista toimista, kuten talouden avoimuudesta ja rahoitusmarkkinoiden paremmasta sääntelystä.
"Sata päivää on äärimmäisen kunnianhimoinen tavoite. Käytännössä kysymyksessä on seuraava aikapyykki, mutta määräaika luo jäntevyyttä, vauhtia ja voimaa. Se on tapa, jolla varmistetaan, että prosessi etenee", Vanhanen sanoi.
EU haluaa talousreformissa suunnannäyttäjän roolin.
IMF:lle halutaan vahvaa roolia
Tehokkaan valvonnan lisäksi myös luottoluokituslaitoksille halutaan aiempaa kovempi kuri. Myös yksi keskeisistä ehdotuksista on Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n vahvistaminen.
IMF:stä ei kuitenkaan haluta mitään yhteistä supervalvojaa, vaan valvonnan tulee vastakin nojata kansallisten valvojien toimintaan.
"IMF on oikea paikka finanssiarkkitehtuurin kehittämiselle. Näin kehittyvät taloudet saadaan entistä paremmin mukaan IMF:n toimintaan", Vanhanen arvioi.
IMF:n rakentaminen entistä edustavammaksi kansainväliseksi toimijaksi edellyttää vääjäämättä nykyisten omistajien tinkivän päätösvallastaan.
Suomen ääniosuus IMF:ssä on tällä hetkellä 0,58 prosenttia. Jos rahasto vahvistuu, Suomi voi osuudestaan tinkiä, koska maan panos on joka tapauksessa pieni ja EU järjestäytyy yhtenäisesti myös IMF:ssä.
Suomi näkee, että sille jää vahvalla asiantuntijaosaamisellaan myös jonkinlainen vaikutusmahdollisuus esimerkiksi Euroopan keskuspankin, EKP:n kautta.