EU:n ve­si­di­rek­tii­vi pun­ta­ris­sa Kuu­sa­mos­sa, jossa jä­te­ve­det joh­de­taan To­ran­ki­jär­veen – "To­ran­ki on ko­ko­nai­suu­te­na eh­dot­to­mas­ti hai­tat­to­min pur­ku­ve­sis­tö"

Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta hakee lupaa käsiteltyjen jätevesien johtamiselle edelleen Torankijärveen. Viranomaisten tehtävänä on nyt punnita, voidaanko EU:n vesidirektiivin tavoitetta Torankijärven kohdalla lieventää hyvästä tyydyttäväksi.

Kuva: Linda Laaksonen

Jätevesien johtaminen Kuusamon Torankiin vaatii tilatavoitteen lieventämistä.

– Jonnekin jätevedet on johdettava, puuskahtaa Kuusamon Energia- ja vesiosuuskunnan (Evo) toimitusjohtaja Mika Mankinen. Evon huolena on EU:n vesipuitedirektiivi, joka uhkaa suunnitelmia Kuusamon jätevesien purkupaikasta.

Direktiivin mukaan Euroopan kaikkien pintavesien pitäisi olla vähintään hyvässä kunnossa vuoteen 2027 mennessä. Kuusamon jätevedet on johdettu vuosikymmenten ajan Torankijärveen, jonka tila on nyt tyydyttävä.

Evo hakee parhaillaan lupaa johtaa jätevedet edelleen Torankiin ja rakentaa uusi puhdistamo Kuusamon uudelle teollisuusalueelle.

Vuonna 1972 rakennettu Torangin puhdistamo on tullut käyttöiältään tien päähän aikoja sitten. Tällä hetkellä puhdistamo toimii tilapäisjärjestelyin, sillä sen ilmastusaltaiden kattorakenteet sortuivat helmikuussa 2019. Uuden puhdistamon rakentamisella ja käyttöönotolla on Mankisen mukaan kiire.

– Meillä alkaa olla jo hätä. Toivomme luonnollisesti hakemukseemme myönteistä päätöstä. Mitä nopeammin uusi puhdistamo saadaan käyttöön, sitä nopeammin jätevesien aiheuttamaa kuormitusta Torangissa saadaan vähennetty.

Purkupaikasta väännetty kättä kohta 30 vuotta

Tavoitteena on, että uusi laitos olisi toiminnassa loppuvuonna 2022. Se toteutetaan kokonaistypenpoistolaitoksena, jolloin typpikuormitus ja hapen kulutus Torangissa pienenevät oleellisesti.

Hankkeen ympäristölupahakemus on nähtävillä vielä kesäkuun ensimmäisen viikon ajan. Asian esittelijän, ympäristöylitarkastaja Jaakko Pirttijoen mukaan nyt odotetaan erityisesti Ely-keskuksen lausuntoa.

Ely-keskus on vastuullinen viranomainen vesienhoitoalueilla, mutta ympäristöluvan myöntää aluehallintovirasto.

Kuusamossa on väännetty kättä jätevesien purkupaikasta kohta 30 vuotta. Viranomaisten vaatimuksesta Evo on selvittänyt vesien johtamisen kahteen paikkaa Iijoen vesistöalueella, mutta lupaa ei ole saatu.

Ympäristölupahakemuksen yhteydessä on nyt tutkittu mahdollisuuksia johtaa jätevedet vaihtoehtoisesti Itä-Kuusamossa sijaitsevaan Suininkiin, eteläiseen Iso-Keroon tai läntiseen Kostoon. Nämä kohteet ovat laimenemissuhteiltaan Torankia parempia.

– Vaihtoehtoisten purkupaikkojen ongelma on hinta ja vaadittavan siirtoviemärin ja pumppaamoiden matka ja määrä, sanoo selvitystä tehnyt Lotta Lehtinen Pöyry Oy:stä.

Toranki kokonaisuutena haitattomin purkuvesistö

Uuden puhdistamon hinnaksi on arvioitu noin 10,5 miljoonaa euroa ja reilun 40 kilometrin mittaisen purkuviemärin rakentaminen esimerkiksi Kostolle maksaisi 9,1 miljoonaa euroa eli paremman laimenemissuhteen saavuttamisen kustannukset olisivat Evon mielestä kohtuuttomat.

Jätevesien johtaminen muualle kuin Torankiin aiheuttaisi myös uuden kuormittuvan vesialueen syntymisen.

– Meidän mielestämme Toranki on kokonaisuutena ehdottomasti haitattomin purkuvesistö, Mankinen sanoo.

Limnologi Hanna Sandqvist Pöyry Oy:stä uskoo, että jos tavoitteeksi asetetaan tyydyttävä tila, jätevesien purkua voidaan jatkaa.

– Torangissa hyvää ekologista tilaa ei ole mahdollista saavuttaa puhdistamon aiheuttamasta kuormituksesta riippumatta.