Parin hehtaarin laajuinen avokallio keskellä Pudasjärven metsiä on tullut viime aikoina tunnetuksi yllättävällä tavalla. Geologinen tutkimuskeskus määritti Siuruan vanhan kallion iäksi noin 3,5 miljardia vuotta, mikä tekee siitä paitsi Suomen, myös koko Euroopan unionin alueen vanhimman kiven.
Pudasjärvellä ei ole vielä tehty suunnitelmia kiven suhteen. Yhtä mieltä tunnutaan kuitenkin olevan siitä, että mahdollisuuksia kiven hyödyntämiseksi on syytä tutkia.
"Kivi tulee ehdottomasti hyödyntää matkailullisesti", sanoo Pudasjärven kunnanhallituksen puheenjohtaja Paula Taskila. Hän ei osaa vielä tarkemmin sanoa, mitä kivelle tulisi tehdä, mutta harkitsemisen arvoisia vaihtoehtoja on useita. Yksi mahdollisuus olisi Taskilan mukaan yhdistää se jollain tavoin Yli-Iissä sijaitsevaan Kierikin muinaismuistoalueeseen.
Läheinen Kierikki tulee myös kulttuurisihteeri Birgit Tolosen mieleen. Hänen mukaansa löytö on kulttuurihistoriallisesti hyvin arvokas. Mahdollisia hyödyntämistapoja ei ole kulttuuripuolella vielä pohdittu sen paremmin kuin muuallakaan, sillä löytö on tullut kuntalaisille yllätyksenä.
Kiven iän paljastumisessa oli mukana tuuriakin, sillä alun perin alueelta etsittiin malmeja. Aiemmin löytöpaikka on ollut geologisesti huonosti tunnettua aluetta.
Kivi kertoo sodastakin
Pudasjärven alueen historiaan kivi kytkeytyy myös muuten kuin pelkän ikänsä perusteella. Sotavuodet koettelivat pitäjää ankarasti, ja muun muassa Lapin sodan ensimmäinen varsinainen tulitaistelu suomalaisten ja saksalaisten välillä käytiin Pudasjärvellä. Siuruan vanhasta kalliosta on tiettävästi louhittu kiveä Lapin sodan panssariesteisiin.
Siuruan vanhan kiven yhdistäminen Pudasjärven "luonnostaan tunnettu" -teemaan tuntuisi varsin luontevalta. Vanha kallio sijaitsee Pudasjärven ja Yli-Iin välisen tien lähistössä metsän keskellä. Kiven ympäristössä kasvillisuus on rehevää ja maasto paikoin vaikeakulkuistakin.
Mikäli EU:n vanhinta kiveä aiotaan matkailullisesti hyödyntää, on Birgit Tolosen mukaan otettava huomioon myös luonnonsuojelulliset näkökohdat. "Monestihan tällaisille paikoille ei haluta mitään massaturismia, jottei luonnolle aiheutuisi vahinkoa", Tolonen muistuttaa.